Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa, jolla on kielteiset seuraukset lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle.
Vieraannuttaminen rikkoo lapsen oikeutta ylläpitää suhdetta vanhempiinsa ja hänelle merkityksellisiin läheisiin. Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään tänään 25. huhtikuuta.
Vieraannuttaminen on toimintatapa, jossa toinen vanhempi ilman perusteltua syytä aiheuttaa eri tavoin haittaa lapsen ja toisen vanhemman suhteelle, joka ennen eroa on ollut tasapainoinen ja turvallinen lapselle.
– Vieraannuttavan käyttäytymisen taustalla voi olla vaikeus hyväksyä eroa ja päästää irti ex-puolisosta, jolloin lasta käytetään koston välineenä toista vanhempaa kohtaan. Usein taustalla on pelko lapsen menetyksestä, mikä saa toimimaan väärin, sanoo erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa.
Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa. Henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneilla lapsilla on tilastollisesti kohonnut riski psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen.
Vieraannuttamista on esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaaminen, lapsen manipulointi, valheellisten mielikuvien ja perusteettomien pelkojen herättäminen lapsessa, tapaamisten ja yhteydenpidon rajoittaminen tai totaalinen estäminen.
– Manipulointi aiheuttaa lapsessa vihaa ja muita kielteisiä tunteita toista vanhempaansa kohtaan. Kestääkseen psyykkisesti kuormittavan tilanteen, lapsi liittoutuu toisen vanhemman kanssa ja torjuu toisen vanhempansa, johon suhde on aiemmin ollut hyvä, Vaitomaa kertoo.
Vieraannuttaminen aiheuttaa pitkäkestoisia ongelmia
Tutkimusten mukaan vieraannuttamisesta seuraa pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia lapsille ja nuorille. Se aiheuttaa muun muassa kyvyttömyyttä luottaa kehenkään, syyllisyyttä, ahdistuneisuutta, itsesyytöksiä ja itsearvostuksen puutetta sekä masentuneisuutta.
– Oireilu voi olla myös psykosomaattista, heijastua kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin sekä tuleviin ihmissuhteisiin. Vieraannuttaminen rikkoo aina lapsen oikeuksia ja on haitallista lapsen kehitykselle, sanoo Vaitomaa.
Vieraannuttaminen heikentää myös torjutun vanhemman hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vanhemman lisäksi tilanne on kuormittava myös bonusvanhemmalle ja –sisaruksille sekä isovanhemmille.
Apua on saatavilla vieraannutetulle lapsella ja vanhemmalle
Vieraannutetun vanhemman ei kannata jäädä asian kanssa yksin. Tilanne on usein hyvin raskas henkisesti ja apua on hyvä hakea matalalla kynnyksellä.
– Vanhemman on hyvä pyrkiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja etsiytyä avun äärelle. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä saa apua tilanteeseen ja sen purkamiseen. Vertaistuki on myös yleensä erittäin tärkeää tilanteessa, jossa voi kokea olevansa hyvin yksin, Vaitomaa sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tukevat vieraannuttamista kokeneita lapsia ja vanhempia. Ammattilaisen keskusteluapua löytyy useilta paikkakunnilta.
Ensiaskel avun luokse voi olla Apua eroon -chat. Chatissa voi keskustella luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa. Lapset ja nuoret saavat keskusteluapua omassa chatissa.
Vertaistukea tarjoaa Vieraat vanhemmat -verkkovertaisryhmä. Ryhmässä vanhemmat saavat tietoa vieraannuttamisesta ilmiönä ja tukea toisilta vanhemmilta, joilla ei ole yhteyttä lapseensa.
