Tampere veti viime ja edellisvuonna Helsingin seudulta enemmän muuttajia kuin Tampereelta muutettiin toiseen suuntaan. Väkiluvultaan Tampere on ohittanut Vantaan.
Helsinki oli vuonna 2022 kotimaan muuttoliikkeessä liki tuhat henkeä tappiollinen, mutta on tänä vuonna punnertanut plussalle.
Mitä Tampereella on tehty oikein ja onko ”Tampereen ihme” vain korona-ajan synnyttämä ilmiö?
Kaupunkikehityksestä YIT:llä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo heti kärkeen olevansa asiassa puolueellinen, koska on kotoisin Tampereelta.
– Nykyisenä helsinkiläisenä sanon, että Tampereella asioiden valmistelu on ollut tehokasta ja yhteistyö hyvää yli valtuustokausien. Isoja asioita on totuttu viemään läpi ja porukka on sopuisaa, se on historiallinen fakta.
Konsulttiyhtiö MDI:n kaupunkipolitiikan neuvonantaja Timo Hämäläinen näkee niin ikään Tampereen valttina uudistumiskyvyn, jolla se on pystynyt vastaamaan esimerkiksi kaupungistumiskehitykseen.
– Sellainen kaupunki menestyy, joka pystyy reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Laajemmin kasvu tietysti liittyy kilpailukykyasioihin, kuten Tampereen monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, saavutettavuuteen ja korkeakouluihin perustuvaan innovaatioekosysteemiin, Hämäläinen toteaa Verkkouutisille.
Kostiaisen mukaan moni asia on tapahtunut Tampereella oikeaan aikaan.
– Nokia-areenaa värkkäiltiin parikymmentä vuotta, mutta se avattiin hyvään aikaan, kun korona oli väistymässä. Samoin ratikka oli hyvä juttu. Vaikka sitäkin pitkään selvitettiin, hanketta on systemaattisesti viety eteenpäin ja suunniteltu uusia laajennuksia. Myös maan arvo on kehittynyt hyvin ratikkareitin varrella, Kostiainen jatkaa.
Timo Hämäläinen nostaa esille myös Tampereen ”tavanomaisuuden”.
– Siinä missä Helsinki on kosmopoliittinen, niin Tampere on vielä eri asteella ja ehkä puhuttelee enemmän keskivertosuomalaista. Jos haluaa elää kaupunkimaista elämää, Tampere on siihen turvallinen vaihtoehto. Kun ihmisiltä kysytään, mikä on vetovoimaisin kaupunki, niin Tampere menestyy, sillä se on lähestyttävämpi paikka kuin esimerkiksi Helsinki.
”Kansainvälistymistä tarvitaan Tampereellakin”
Vaikka asuntojen hinnat ovat laskeneet kaikkialla, ovat asunnot yhä selvästi halvempia Tampereella. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä Tampereen neliöhinta oli keskimäärin 2995 euroa, kun se Helsingissä oli 5095 euroa. Alempi hintataso yhdistettynä etätyömahdollisuuksiin voi houkutella pk-seutulaisiakin Tampereelle.
Toisaalta Juha Kostiainen muistuttaa, että Helsinki on tiiviimpi ja väkirikkaampi, mikä tuo palveluita, ja esimerkiksi ravintolatarjonta on monipuolisempaa. Tampereella taas on kokoisekseen varsin vireä kulttuurielämä.
– Iso ero on siinä, että Tampere hyötyy kuntien välisestä muutosta, mutta Helsingissä liki kaikki väestönkasvu on muuttoa ulkomailta, Kostiainen sanoo ja lisää, että kansainvälistymistä tarvitaan myös Tampereella, kun luonnollinen väestönkasvu on pientä.
Helsingin muuttovoitto ulkomailta onkin ollut koko kuluneen alkuvuoden huomattavan suurta, lähes 2900 henkeä.
Timo Hämäläinen sanoo, että myös Tampereen on tärkeää ”luoda nahkansa” ja muuttua kosmopoliitiksi kaupungiksi, mikäli se mielii menestyä tulevaisuudessa.
– Suomesta loppuvat osaajat jollain aikavälillä. Silloin kilpaillaan kansainvälisellä tasolla ja kaupungin tulee olla houkutteleva. Käsittääkseni tämä asia on Tampereella kyllä jo ymmärrettykin.
Keskustat vertailussa
Alkukesästä tehdyssä keskustojen elinvoimavertailussa Tampere peittosi Helsingin. Kostiainen toteaa sen olleen hieman yllätys, sillä ratikan työmaa myllersi keskustaa pitkään.
– Tampereen keskusta on selvästi elpynyt, ja varmasti strategia Ranta-Tampellan [entinen tehdasalue] tiivistämisestä on toiminut. Kun areenalla ei ole parkkipaikkoja, niin tapahtumista purkautuva väkimassa sähköistää koko kaupungin. Vielä kun saadaan rautatieaseman ja areenan väli kuntoon, Kostiainen mainitsee Pohjoiskansi- ja Asemakeskus-kokonaisuudesta, jonka osapuolina ovat kaupunki ja SRV sekä Finnpark ja YIT.
Kostiaisen mukaan vähittäiskaupan murros on lyönyt ehkä enemmän Helsingin keskustaan. Hän luettelee samaan hengenvetoon useita brändejä, joiden lippulaivaliikkeet ovat lopettaneet ydinkeskustasta.
– Tampereella näiden merkkien kauppoja ei koskaan ole ollutkaan. Toisaalta kaupungin keskusta on paljon muutakin kuin retailia, se on elämyksiä, ravintoloita, kahviloita ja tapahtumia, Kostiainen sanoo ja lisää, että varmasti jossain vaiheessa keksitään, miten online- ja fyysistä kauppaa pystytään yhdistämään toimivasti.
Myös Timo Hämäläinen korostaa, että kaupallinen ulottuvuus on vain yksi tekijä ja uusia konsepteja versoo, kun vanhaa poistuu.
– En näkisi isoa ongelmaa Helsingin keskustankaan kohdalla.
Lisää asuntoja Helsingin keskustaan?
Yhä enemmän halutaan viihtymisen ja kohtaamisen paikkoja. Hämäläisen mukaan Tampereen keskustaa on ollut helpompi uudistaa, kun siihen ei liity samanlaista historian painolastia kuin Helsingissä.
– Helsingissä jokin suurempi muutos aiheuttaa myös suuren keskustelun.
– Yksi elinvoimaan vaikuttava tekijä on myös se, että Tampereen keskustassa ja sen ympärillä on asumista selvästi enemmän. Vaikka tekisi etätyötä, niin kun koti on keskustassa, tulee käytyä lounaalla ja muutenkin käytettyä palveluita, Hämäläinen sanoo.
Kostiainen kasvattaisi asuntojen määrää Helsingin keskustassa. Varsinkin kun miettii toimistojen tämänhetkistä käyttöastetta, niitä voisi hänen mukaansa muuttaa asunnoiksi.
– Kaupunki on ollut aika nihkeä konversioissa, mutta asunto elävöittää paremmin kuin tyhjä toimisto. Hybridirakennuksia voisi myös tehdä. Kyllä minä kokeilisin. Jos ei toimi, niin ainahan tilan voi muuttaa takaisin toimistoksi.
Lisäksi Helsingin kävely-ympäristöä pitäisi edelleen kehittää, sillä vaikka kävelykatuja on lisätty, yhtenäistä aluetta niistä ei muodostu.
– Aleksihan ei ole mikään kiva katu kävellä, vähän kuten Hämeenkatukin Tampereella on massiivinen. Näitä pitäisi vielä fiksata, Kostiainen sanoo.
– Helsinki on jo panostanut paljon pyöräilyyn, nyt voisi olla kävelyn vuoro.
”En tuhkaa ripottelisi päälleni Helsingissäkään”
Jatkuuko Tampereen hyvä kehitys?
Kostiainen ja Hämäläinen toteavat, etteivät näe mitään syytä miksi ei jatkuisi. Tampereen alueella on myös yhteinen seudullinen näkemys kasvusta.
– 1970-luvulla Tampere ja Turku olivat samankokoisia, nyt Tampere on mennyt väestössä ohi 60 000:lla, Kostiainen vertaa.
Helsingissä Kostiaisen mukaan tiivistäminen jatkuu, laadukkaampaa kaupunkiympäristöä ja ”pörinää” tulee lisää.
– Viihdepuoli tulee toki miettiä, koska tämänkaltaisen kaupungin pitäisi pystyä ottamaan kansainvälinen stara vastaan, jatkaa Kostiainen viitaten siihen, että pääkaupungista puuttuu ison kokoluokan areena, kun Helsinki-halli on kiinni ja Garden-hanke junnaa.
– Mutta en tuhkaa ripottelisi päälleni Helsingissäkään, kiteyttää kaupungissa 15 vuotta asunut Kostiainen.