Lupaavat uudet tutkimustulokset osoittavat, että aivojen hermosolut voivat käyttää rasvaa ajattelun, liikkumisen ja muistamisen polttoaineena. Yllättävä löydös saattaa mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen vakaviin aivosairauksiin, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessa.
Australialaisen Queenslandin yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat tekivät vakiintuneen tiedon vastaisen havainnon, jonka mukaan hermosolut eivät saa kaikkea energiaansa sokerista, vaan ne voivat polttaa myös rasvaa.
Kaiken lisäksi hermosolut muodostavat itse rasvoja kierrättämällä omia osiaan, kun energiantarve on suuri. Tämä on mahdollista DDHD2-nimisen proteiinin ansiosta.
HSP54-nimisessä (perinnöllinen spastinen parapareesi) aivosairaudessa DDHD2 ei toimi kunnolla. Ilman sitä hermosolut eivät pysty valmistamaan rasvoja energiantuotantoon ja solutoimintojen tueksi, mikä johtaa varhaisiin ja paheneviin ongelmiin signaalien lähettämisessä.
HSP54-potilaiden liikkuminen ja ajattelu alkaa heikentyä jo nuorena. Uusi löydös tuo kuitenkin toivoa: tutkijat onnistuivat elvyttämään laboratorio-oloissa viljeltyjen viallisten hermosolujen energiantuotannon ja toiminnan alle kahdessa vuorokaudessa antamalla niille erikseen valmistettuja rasvahappovalmisteita.
– Tämä on mullistava löydös, sanoo tohtori Merja Joensuu, joka suunnitteli hankkeen ja johti tutkimusta Australian biotekniikan ja nanoteknologian instituutissa.
– Näytimme, että terveet hermosolut käyttävät energianlähteenä rasvoja. Kun tämä reitti katkeaa HSP54:n kaltaisissa sairauksissa, vahingot voidaan ehkä estää tai korjata rasvahappopohjaisella terapialla.
Tutkimusryhmä on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen eli testaamaan näiden rasvahappopohjaisten hoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta esikliinisissä malleissa, mikä on välttämätöntä ennen kliinisiä eli potilaisiin kohdistuvia tutkimuksia.
Lisäksi tarkoitus on selvittää, voiko rasvoihin pohjautuvaa hermosolujen toimintaa hyödyntää muiden, aiemmin parantumattomien aivosairauksien hoitamisessa.
– Jatkamme mielenkiintoista yhteistyötä uusien aivokuvantamistekniikoiden parissa ja vauhditamme samalla uuden hoitomuodon kehitystä. Läpimurto voi mullistaa paitsi alan käytännöt, myös ihmisten elämän, dosentti Giuseppe Balistreri Helsingin yliopistosta toteaa.
