Heitä vaalikone suosittelee, jos vastaat jokaiseen ”en osaa sanoa”

Verkkouutiset testasi kolme vaalikonetta. Ehdokkaiden joukossa toistuivat osin samat nimet.
Eurovaalimainoksia keskustassa 31. toukokuuta 2024., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Eurovaalimainoksia keskustassa 31. toukokuuta 2024., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Useat eurovaalikoneet tarjoavat kysymyksiin keskeltä ei osaa sanoa –vastausvaihtoehtoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneessa voi vastata ”ei samaa eikä eri mieltä”, Iltalehden vaalikoneessa ”neutraali” ja Ilta-Sanomien vaalikoneessa ”ei samaa eikä eri mieltä”.

Verkkouutiset testasi, keitä ehdokkaita kone suosittelee, jos jokaiseen kysymykseen valitsee tämän ”keskivaihtoehdon” viidestä tarjolla olevasta vastausvaihtoehdosta. Helsingin Sanomien vaalikone nosti näin suositelluimmaksi ehdokkaaksi keskustan Perttu Helinin, joka on vastausten pohjalta 82 prosenttisesti lähimpänä. Muita koneen suosittelemia ehdokkaita ovat SDP:n Maria Guzenina (81 %), keskustan Satu Jaatinen (80 %), Liike Nytin Heidi Jaari (79 %) sekä kristillisdemokraattien Marika Visakorpi-Kemppainen (78 %).

Iltalehden vaalikoneesta kaikkiin kysymyksiin ”neutraali” vastaus toi lähimmäksi Liike Nytin Johanna Leponiemen (83 %). Sopivimpiiin ehdokkaisiin lukeutuvat myös avoimen puolueen Seppo Leskinen (83 %), keskustan Satu Jaatinen (81 %), Rkp:n Samuel Broman (79 %), keskustan Perttu Helin (79 %) sekä SDP:n Maria Guzenina (77 %).

Ilta-Sanomien vaalikone nosti jokaiseen kysymykseen ”ei samaa eikä eri mieltä” vastatessa taas kärkeen kommunistista puoluetta edustavan Taina Hollon (81 %). Seuraavina tulevat keskustan Timo Kaunisto (80 %), keskustan Satu Jaatinen (79 %), kommunistisen puolueen Mervi Grönfors (78 %) sekä liberaalien Nina Sneitz (78 %).

Kaikki perussuomalaisten kohut eivät ole Markku Jokisipilän mukaan harkittuja, mutta puolueen muista puolueista eroava viestintä on tietoinen valinta.
Kun hallitus leikkaa tai velkaantuu, kansalaisten arvio päätöksistä ei synny taulukoiden äärellä.
Peter Östmanin mukaan hallitus ryhtyi konkreettisiin toimiin maaseudun elinvoiman parantamiseksi.
Mainos