Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sotilastiedustelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että sotilastiedustelulaissa mahdollistettaisiin tiettyjen tiedustelumenetelmien käyttäminen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.
Kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) pitää uudistusta välttämättömänä vastauksena Venäjän kasvaneeseen uhkaan.
Vuonna 2019 voimaan tullut sotilastiedustelulaki ei mahdollista tiedustelumenetelmien käyttöä kotirauhan piiriin kuuluvissa kohteissa. Uusi lakiesitys sallisi jatkossa sotilastiedustelulle tuomioistuimen luvalla teknisen kuuntelun, paikkatiedustelun ja tiedustelulaitteiden asentamisen myös asuntoihin.
Edellytyksenä on, että kyse on sotilaallisesta toiminnasta tai muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.
– Venäjä ei kunnioita naapureidensa suvereniteettia, sen tiedustelu tuntee lakimme ja käyttää kaikki katvealueet tarkasti hyväkseen. Emme voi sallia tilannetta, jossa esimerkiksi sabotaasia tai vakoilua voidaan suunnitella rauhassa Suomessa, Autto sanoo tiedotteessa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) painottaa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen viime vuosina merkittävästi.
– Ulkovaltojen vaikuttamis- ja hybriditoiminta ovat lisänneet tarvetta kehittää tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia siten, että ne vastaavat nykyisiä uhkia. Esityksellä varmistamme, että sotilastiedustelulla on käytössään tehokkaat ja oikea-aikaiset keinot Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen vastaamiseksi, Häkkänen sanoo tiedotteessa.
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelu ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet sekä fyysisesti että kyberympäristössä. Uhka ei rajoitu ainoastaan valtioihin, vaan myös terroristit ja muut valtiosta riippumattomat toimijat voivat suunnitella iskuja ja säilyttää niissä tarvittavia välineitä yksityisissä asunnoissa.
– Vihamieliset toimijat ovat siirtäneet toimintansa asuntoihin, koska he tietävät, että nykylain toimivaltuudet loppuvat ulko-oven taakse. Tämä esitys korjaa nyt tämän puutteen. Suomi on Naton ulkorajavaltio, ja meidän on huolehdittava siitä, ettei vieraan valtion tiedustelulla, terroristeilla tai muilla vihamielisillä toimijoilla ole maassamme piilopaikkoja, joissa ne voisivat toimia ilman että virkavaltamme pystyy heidän toimintaansa valvomaan, Autto sanoo.
Valtuuksien käyttö olisi tarkasti rajattua. Asuntoon kohdistuvista toimenpiteistä päättäisi aina tuomioistuin, ja toimintaa valvoisi tiedusteluvalvontavaltuutettu.
– Kotirauha on vahva perusoikeus, ja siksi uudet valtuudet on sidottu tuomioistuinvalvontaan. Keinoja käytetään vain silloin, kun muut menetelmät eivät riitä, ja ne kohdistuvat ainoastaan sotilaalliseen toimintaan ja vakavaan uhkaan kansalliselle turvallisuudelle, Autto painottaa.
Esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaa. Laki on riippuvainen eduskunnan käsittelyssä olevasta perustuslain 10 §:n muutoksesta, ja sen on tarkoitus tulla voimaan pian muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Lausuntokierroksen jälkeen esitystä on jatkovalmisteltu tiedustelumenetelmien käyttöedellytyksiä ja valvontasäännöksiä täsmentämällä sekä teknisen kuuntelun ja asunnossa toteutettavan paikkatiedustelun kiiremenettelystä luopumalla.