Keskustelu maahanmuuttajien rikollisuudesta on Suomessa yksipuolista, hyssyttelevää ja sitä leimaa kattavan tutkimustiedon puute. Näin sanoo Yhdysvaltain Wayne State Universityn sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen.
Verkkouutiset kertoi hiljattain tilastoista ulkomaalaistaustaisten ryhmistä sekä kansalaisuuksista, joissa rikosepäilyt ylikorostuvat suhteessa suomalaistaustaisiin. Haastattelussa esimerkiksi Irakin ja Somalian yliedustusta rikostasossa selitettiin lähtömaan sotaisilla olosuhteilla ja sillä, että tulijat ovat usein nuoria miehiä.
– Tutkitun tiedon valossa sanoisin suoraan, että ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. Erityisen epärehellistä se on näiltä asiantuntijoilta siksi, että tätä on tutkittu Suomessa, tutkimuksessa, jossa verrattiin Suomea ja Norjaa. Kun vakioitiin ja otettiin huomioon ikä- ja sukupuolirakenne, se ei ratkaisevasti muuttanut näiden ryhmien yliedustusta suhteessa kantasuomalaisiin, Savolainen aloittaa.
Siksi on Savolaisen mielestä ”suorastaan hävytöntä”, että näin väitetään. Se taas, että lähtömaan olosuhteet ovat vaikeat, ei kestä lähempää tarkastelua, hän sanoo.
– Tästä tarvitaan enemmän tutkimusta. Mutta olemassa olevan tiedon perusteella ja jos katsoo maita, kuten Irak ja Iran, niin Irakissa on ollut paljon enemmän sotaa ja levottomuuksia, kun taas Iranissa on ollut rauhallisempaa. Silti näiden molempien maiden kansalaiset ovat rikollisuudessa yliedustettuina. Vastaavasti ex-Jugoslavian alueelta tulevilla yliedustus on kaksi kertaa vähäisempää, vaikka sielläkin on ollut sotaa. Samoin Somaliassa on ollut sotaa, mutta myös muun Afrikan rikollisuuden yliedustus on lähes samaa tasoa Somalian kanssa, Savolainen vertailee.
Norjaa koskeneessa tutkimuksessa pääteltiin, että mitä kauempana tulijan lähtömaan kulttuuri on protestanttisesta Euroopasta, sitä suurempaa on suhteellinen osuus rikostilastoissa.
– Lähi-idän sekä islamilaisen Afrikan maiden arvot ovat kauimpana.
”Aihe on Suomessa ollut vähän tabu”
Äskettäin uutisoitiin, että vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallossa Suomeen tulleista alle puolet on töissä.
– Huomionarvoista on se, että turvapaikanhakijat ovat 80-90-prosenttisesti nuoria miehiä. On kriminologisesti ajateltuna itsestään selvää, että jos on keskittymä nuoria miehiä, joilla ei ole töitä, opiskeluja tai perhesiteitä, ei juuri muuta tekemistä kuin hillua keskenään, niin ongelmia syntyy. Sama se on vanhemmilla suomalaismiehillä, jotka dokaavat kämpillä keskenään, sitähän se Suomen henkirikollisuus on perinteisesti ollut.
Savolaisen mukaan sama kaava pätee, oli sitten kyse suurkaupunkien ghetoista tai vaikka Yhdysvaltain villistä lännestä. On nuorehkoja miehiä, joilla on paljon vapaa-aikaa ja mahdollisesti päihteet mukana kuvioissa.
Hän korostaa, että olisi syytä katsoa tarkemmin minkälaista lisääntynyt väkivalta on.
– Siirtolaisuus ja maahanmuutto vaikuttaa nimenomaan julkisella paikalla, toisilleen tuntemattomien ihmisten välillä tapahtuvan väkivallan lisääntymiseen, joka yleensä on Suomessa ollut hyvin vähäistä.
Suomessa on totuttu, että kävellä voi kaupungilla mihin aikaan tahansa, ja tytöt ja naiset yksin, siksi Savolaisen mukaan muutos on niin iso.
– Toinen huolestuttava aihe on nuorten ryöstörikollisuus, joka sekin on perinteisesti ollut Suomessa vähäistä.
– Rikollisuus on marginaalista kaikissa ryhmissä, mutta jos tuodaan massaa maista, joissa on erittäin suuri väkivallan ja seksuaalisen väkivallan riski, on ennustettavaa, että tämä rikollisuus tulee lisääntymään. Eikä tässä pidä puhua maahanmuuttajista yleensä, tai edes pakolaisista, vaan tietyistä ryhmistä, Savolainen alleviivaa.
Ulkomaalaistaustaisilla rikollisuustilastoissa yliedustus koskee myös toisen polven maahanmuuttajia, eli siis ovat Suomessa ulkomaalaisille vanhemmille syntyneitä. Toisen polven maahanmuuttajilla rikostaso pienenee esimerkiksi Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevilla vähän, mutta ei läheskään kantasuomalaisten tasolle. Tilastoja tästä on olemassa Tilastokeskuksen julkisissa tietokannoissa vain tausta-alueittain.
Savolaisen mukaan aihe on Suomessa ollut vähän tabu, josta tarvittaisiin myös tutkimusta.
– Esimerkiksi Norjassa on dokumentoitu, että toisen polven maahanmuuttajilla on jopa suurempi rikollisuus.
Savolaisen mukaan sosiologisesta näkökulmasta tämä ei ole yllättävää, sillä taustalla voi olla vaikeuksia kotoutumisessa. Vanhemmat voivat olla ulalla Suomen kuvioista ja perinteinen elämää normittanut yhteisö rikkoutuu suomalaisessa yhteiskunnassa, Savolainen pohtii.
– Toisaalta omalla asuinalueella voi saada statusta ja mielekkyyttä jengiytymisestä.
Nuoret miehet eivät välttämättä edes pidä Suomea ihailtavana, vaan kokevat kuuluvansa enemmän oman taustamaansa kansainväliseen diasporaan, josta otetaan vaikutteita.
– Ehkä vähän kapinoidaan. He voivat olla tietyllä tavalla väliinputoajia. Ja jälleen korostan, että kyse ei ole kaikista, vaan siitä osasta, joka ei ehkä edes halua kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Pitäisi olla keskeinen kysymys”
Tutkimusmaailmaa hallitsee Savolaisen mielestä Suomessa punavihreä maailmankuva, jossa hankalia kysymyksiä ei haluta nostaa esiin.
– Mikä on anteeksiantamatonta, kun tietää kuinka paljon tämä kansalaisten piirissä aiheuttaa keskustelua.
Savolaisen mukaan esimerkiksi perussuomalaisten suosio kumpuaa pitkälti juuri siitä, että aihetta on muuten hyssytelty.
– Siinä missä Suomessa puhutaan, onko Suomi Ruotsin tiellä, niin Norjassa puhutaan, onko Norja Ruotsin tiellä. Jos oltaisiin kiinnostuneita totuudesta, niin tämän pitäisi olla keskeinen kysymys yhteiskunnallisessa tutkimuksessa.
– Ja minulla on syyttävä sormi sekä alan tutkijoihin että rahoittajiin, kuten Suomen Akatemiaan päin. Meillä on puutetta tiedosta, koska sinua syytetään rasistiseksi, jos alat puhumaan tällaisista, vaikka Ruotsista esimerkiksi tiedetään, että raiskaus- ja seksuaalirikoksissa näiden ryhmien yliedustus on aivan valtavaa.
Savolainen jatkaa, että on lyhytnäköistä ja epärehellistä, että ”ideologisesti hyvin homogeeninen punavihreä kupla” määrittää miten ja mistä puhutaan ja mitä tutkitaan.
– Se on kansalaisen näkökulmasta ikävä asia, kun tietoa ei saa. Minulla on suorastaan moraalinen närkästys tästä asiasta, Savolainen kuittaa.
LUE MYÖS:
Selvä ero rikosepäilyissä – näin ulkomaalaisten osuutta selitetään