Saksassa augsburgilainen potilas on kuollut ja 79-vuotias henkilö Ala-Baijerissa on sairastunut Borna-viruksen aiheuttamaan tautiin.
Ihmisten tartunnat ovat harvinaisia, mutta jos viruksen saa, sen aiheuttama aivotulehdus johtaa lähes aina kuolemaan. 79-vuotias potilas on tällä hetkellä tehohoidossa, kertoo Merkur.de-uutissivusto.
Borna-virusta kantaa päästäisiin kuuluva kenttäsupiainen, pieni teräväkuonoinen nisäkäs.
Saksassa on tänä vuonna todettu yhteensä viisi tapausta. Niistä neljä on rekisteröity Baijerissa: tapaus Augsburgissa, jossa potilas menehtyi toukokuun alussa, Bad Wörishofenin alueen tapaus huhtikuun lopussa sekä viimeisimmät tapaukset Erdingin ja Regenin piirikunnissa.
– Tänä vuonna tapauksia on tähän mennessä ollut hieman enemmän kuin vastaavina ajanjaksoina aiempina vuosina, kertoo epidemiologi, Borna-virusta tutkiva Merle Böhmer.
Viime vuonna tapauksia kirjattiin yhteensä viisi, kun vuonna 2024 niitä oli vain kaksi. Tähänastinen ennätys on vuodelta 2021, jolloin tartuntoja todettiin kahdeksan. Vaihtelu ei ole poikkeuksellista, sillä taudissa on aina ollut sekä vahvoja että heikkoja vuosia.
Borna-virus kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1813 hevosten tautina Saksan Bornassa. Tauti tarttuu myös esimerkiksi lampaisiin.
Vasta vuonna 2018 osoitettiin, että BoDV-1-nimellä tunnettu virus voi tarttua myös ihmiseen. Sen jälkeen virusta on jäljitetty myös vanhoista, aiemmin selittämättömiksi jääneistä aivotulehduskuolemista.
Suomessa Borna-virusta on tutkittu aiemmin metsämyyrien yhteydessä. Suomessa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa vuonna 2010, voiko Borna-virus tarttua metsämyyrään, joka on Suomen yleisimpiä piennisäkkäitä, ja joka kantaa ja levittää tauteja, myös viruszoonooseja. Tulokset viittasivat siihen, että metsämyyrällä voisi olla rooli viruksen luonnonkierrossa.
Seura-lehden aiemman artikkelin mukaan Keski-Euroopassa Borna-virusta on löytynyt myös metsäpäästäisiltä, jotka ovat Suomessa hyvin yleisiä. Supiaisia Suomessa sen sijaan ei esiinny. BoDV-1:tä ei ole tavattu Suomesta.
Tartuntalähdettä vaikea jäljittää
Baijeri kärsii Merle Böhmerin mukaan muita Saksan osavaltioita enemmän taudista siksi, että sitä kantava päästäinen on levinnyt lähes koko osavaltioon. Länsi-Saksassa toinen päästäislaji on syrjäyttänyt kenttäsupiaisen, jota pidetään viruksen tärkeimpänä levittäjänä.
Lisäksi tietoisuus vaarasta on kasvanut Baijerissa viime vuosina. Tauti on ollut ilmoitusvelvollisuuden piirissä vasta vuodesta 2020 lähtien.
Tutkijat olettavat, että ihmisiä on kuollut Borna-tautiin jo aiemmin ilman, että virusta on havaittu. Siksi tutkijat ovat käyneet läpi myös kuolleiden potilaiden kudosnäytteitä. Tulosten mukaan varhaisin tunnettu tapaus Baijerissa on vuodelta 1996. Koko Saksassa tunnettuja kuolemantapauksia arvioidaan olevan hieman yli 60.
– Koska virus ei leviä ihmisestä toiseen, väestön riski ei ole kasvanut, sanoo Regenin piirikunnan terveysviranomainen Jürgen Dachl.
Ongelmana on, ettei tartunnan tarkkaa lähdettä ole kyetty selvittämään. Tartuntareittien jäljittäminen on yksi tutkijoiden keskeisistä tavoitteista hoidon etsimisen ohella. Se ei ole helppoa, sillä potilasta ei yleensä enää pystytä haastattelemaan. Jos potilas selviää hengissä, hän kärsii vakavista aivovaurioista.
– Itämisaika vaihtelee muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, Böhmer sanoo.
Omaiset eivät usein pysty jälkikäteen selvittämään, missä potilas olisi voinut saada tartunnan.
Tartunnan saaneet eläimet erittävät virusta muun muassa ulosteeseen, virtsaan, sylkeen ja iholtaan. Tartunta voi tapahtua pureman tai raapaisun kautta, mutta myös hengittämällä pölyä, jos ihminen on ensin nostattanut pölyä paikoissa, joissa päästäisiä elää. Tällainen paikka voi olla esimerkiksi vaja.
Hyviäkin uutisia on. Böhmerin mukaan viruksen tartuntakyky ympäristössä lakkaa muutamassa päivässä.
LUE MYÖS:
Käytätkö tätä särkylääkettä? Suolistosyövän riski voi puolittua