Harva suomalainen pimittää raha-asioita puolisoltaan

Suomalaiset pariskunnat puhuvat aktiivisesti rahasta mutta eivät kaikista päätöksistä.
Erityisesti avioliitto on taloudellisesti merkittävä sopimus, mutta pelisäännöistä ja päätöksistä kannattaa keskustella suhteen kaikissa vaiheissa. LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI
Erityisesti avioliitto on taloudellisesti merkittävä sopimus, mutta pelisäännöistä ja päätöksistä kannattaa keskustella suhteen kaikissa vaiheissa. LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI

Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselytutkimuksesta selviää, mistä taloudellisista päätöksistä suomalaiset keskustelevat etukäteen puolisoidensa kanssa – ja mitä voi tehdä puolisoltaan kyselemättä.

Yli puolet (55 %) suomalaisista kokee, että voi säästää omatoimisesti rahaa omia käyttötarkoituksia varten. Toiseksi yleisintä (42 % vastaajista) on ostaa keskustelematta puolison kanssa jotain itseä ilahduttavaa mutta puolison mielestä kallista. Vastaajista 38 prosenttia taas sijoittaisi osakkeisiin tai arvopapereihin keskustelematta etukäteen puolison kanssa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tuloksista käy ilmi halu taloudelliseen läpinäkyvyyteen parisuhteessa. Lähes joka viides (18 %) kokee, ettei tekisi mitään säästämiseen, sijoittamiseen, velanottoon tai suurempiin kulutuspäätöksiin liittyviä valintoja keskustelematta niistä ensin puolisonsa kanssa.

– Keskustelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on muistaa pitää huoli itsenäisyydestä ja henkilökohtaisesta taloudesta. Jokaisella on oikeus pitää oma talous hyppysissään ja myös törsätä omasta hupikassasta mielitekoihin, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoo.

Harva vastaaja jättää keskustelut käymättä isompien taloudellisten päätösten osalta. Vain joka kuudes ottaisi lainaa, 16 prosenttia myisi auton tai vastaavan, ja seitsemän prosenttia ostaisi tai myisi sijoitusasunnon tai kesämökin. Yhteistä taloutta ja säästöjä kunnioitetaan, sillä vain neljä prosenttia voisi kuvitella käyttävänsä yhteisiä säästöjä keskustelematta puolisonsa kanssa etukäteen.

– Suurempia taloudellisia sitoumuksia tehdessä huolehtikaa myös, että varallisuutta kertyy molempien nimiin. Lainat ja omistussuhteet kannattaa olla samassa suhteessa, kuin mitä lainaa lyhennetään ja jokaisen täytyy muistaa, että sijoituksia voi tehdä vain yhden ihmisen nimissä. Huolehdi siis, ettet kerrytä toiselle sijoituspottia, Kivipelto jatkaa.

Puolison lainat ja pikavipit eivät pääse yllättämään suomalaisia
Poimintoja videosisällöistämme

Puolisot tekevät arjessa itsenäisiä taloudellisia päätöksiä. Harvemmin on kyse yllättävistä lainoista tai suurista hankinnoista, vaan useimmiten kumppani säästää tai sijoittaa omia varojaan.

Vastaajien puolisoista neljännes on säästänyt omia käyttötarkoituksiaan varten ja 13 prosenttia on sijoittanut osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Kaikkein yleisimmin (26 %) vastaajan puoliso on ostanut jotain itseään ilahduttavaa ja vastaajan mielestä kallista. Hyvin harvan puoliso on ottanut lainaa (6 %), pikavippejä (2 %) tai käyttänyt yhteisiä säästöjä (2 %) keskustelematta aiheesta etukäteen.

Suurituloisimmissa kotitalouksissa asuvat kokevat muita useammin voivansa tehdä itsenäisesti taloudellisia sitoumuksia keskustelematta siitä etukäteen. Avioliitossa olevat ja yli 50-vuotiaat kokevat muita enemmän tarpeelliseksi keskustella päätöksistä etukäteen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Danske Bankin sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Ville Orava korostaa elämänvaiheiden tuomaa vaihtelua yhteisen talouden suunnittelussa.

– Erityisesti avioliitto on taloudellisesti merkittävä sopimus, mutta pelisäännöistä ja päätöksistä kannattaa keskustella suhteen kaikissa vaiheissa. Taloudellista mielenrauhaa luo suunnittelu ja ennen kaikkea avoin sopiminen.

Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselyn teki YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 17.7.–24.7.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksessa on pyritty löytämään syitä muun muassa siihen, miten hyvin puolisot tuntevat toistensa taloudellisen tilanteen, miten pariskunnat säästävät ja sijoittavat yhdessä ja mitä yhteisestä varallisuudesta on sovittu mahdollisen eron koittaessa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka elävät parisuhteessa. Kokonaistuloksissa (N=1 008 parisuhteessa elävää) keskimääräinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Rahaministerin mukaan harvat ovat valmiita säästämään omistaan.
Mainos