Kokoomuksen varapuheenjohtajan ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Elina Valtosen mukaan Suomi pyrkii kansainvälisillä sotaharjoituksilla parantamaan yhteistä puolustusta sekä lähettämään viestiä kumppaneiden tuesta.
– Etenkin lyhyellä tähtäimellä tämä lähettää vahvan signaalin siitä, että meidän ystävämme ovat meidän tukenamme nyt tänä aikana, kun odotamme Nato-junan etenemistä, Valtonen sanoo Verkkouutisille.
Valtosen mukaan nyt pitäisi kuitenkin välttää puhumasta ”harmaasta ajasta”, koska Suomella on erittäin vahvat omat puolustusvoimat, toimiva yhteistyö eri viranomaisten välillä sekä laaja tuki kumppaneilta.
– Kun on epävarmaa, kuinka pitkään Nato-prosessissa menee, ei ole totuudenmukaista eikä järkevää antaa ulospäin sellaista kuvaa, että täällä ollaan ikään kuin epävarmuuden ajassa.
Turkki on tähän asti estänyt Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn Nato-neuvostossa, mutta Valtosen mukaan Suomella ei silti ole mitään hätää, vaikka prosessi hidastuisikin tuntuvasti.
– Me olemme jo niin syvällä Natossa kuin voi olla [ilman jäsenyyttä], ja meillä on poliittinen tuki hyvin syvälle menevästä sotilaallisesta avusta. Käytännön ero ei ole enää kovin merkittävä täyteen jäsenyyteen, Valtonen toteaa.
Puolustusvoimien tämän vuoden suunnitelma sisältää yhteensä 62 harjoitustapahtumaa, joiden kustannukset ovat noin 7,2 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi toukokuussa Niinisalossa ja Säkylässä järjestettiin maavoimien Arrow 22 -harjoitus, johon osallistui joukkoja Isosta-Britanniasta, Latviasta, USA:sta ja Virosta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan harjoitusten määrä tuskin ainakaan vähenee, jos Suomen Nato-prosessi pitkittyy.
– Varmasti halutaan myös signaloida sitä, että yhteistyökumppaneiden sitoutuminen Suomenkin turvallisuuteen on vahvaa, Halla-aho sanoo Verkkouutisille.