Hallitusta arvostellut Akava-johtaja avautuu väleistään kokoomukseen – ”näin olen kokenut”

Akavan puheenjohtajalla Maria Löfgrenillä ei ole kokoomuksen jäsenkirjaa takataskussaan, mutta entä sitten? Ajatuksella voi leikitellä, olisiko keskusjärjestö suhtautunut jollain tavoin toisin hallituksen vyöryttämiin työmarkkinauudistuksiin, jos Akavaa olisi luotsannut kokoomustaustainen kippari Löfgreniä edeltävän Sture Fjäderin, Matti Viljasen tai Risto Piekan tapaan.

Akavan tehtävä on ajaa jäsenistönsä – korkeasti koulutettujen palkansaajien – etua. Tällä vaalikaudella ay-liike on ottanut useasti yhteen hallituksen kanssa. Silti: Akavasta löytyy paljon kokoomusta tukevia.

Kokoomuslaisten suunnasta Löfgrenille etsittiinkin tiettävästi vastaehdokasta keväällä 2024. Sellaista ei löytynyt, ja lopulta hänet valittiin jatkokaudelle yksimielisesti.

Maria Löfgren istahtaa Akavatalon Pouta-kabinettiin haastatteluun. Hallituksen budjettiriihi on takana – ja tällä kertaa aihetta on kehuihin, jotka Akava on tiedotteessaan nostanut otsikkoon. Mennään tähän kohta, mutta palataan ensin vielä politiikkaan.

Miten itse kuvaisit suhdettasi ja välejäsi kokoomukseen tällä hetkellä?

– Koen, että minulla on erittäin hyvät välit, niin kokoomukseen kuin toisaalta oppositiopuolueisiinkin. Meillä on akavalaiset tavoitteet, joita ajamme ja puolueiden joukossa kumppaneita, jotka ajattelevat samalla tavalla. Ja jos eivät ajattele, pyrimme siihen vaikuttamaan.

– Olen todellakin antanut kritiikkiä hallitukselle siitä, että työelämäuudistuksia on tehty meistä tavalla, jotka eivät ole palkansaajan, mutta eivät myöskään Suomen etu. Kritiikki on ollut minusta perusteltua. Samalla on hyvä muistaa, olemme Akavasta esittäneet hallitukselle vaihtoehtoisia etenemistapoja tai tasapainottavia elementtejä.

– Yhteydet kokoomuksen suuntaan pelaavat ja toimivat – näin olen kokenut. Tänä syksynäkin Akavalla on ollut säännöllisiä tapaamisia kokoomusministereiden kanssa.

Edeltäjäsi Sture Fjäder ottaa asioihin kantaa kärkkäästi yhä viestipalvelu X:ssä. Itse lopetit X:n aktiivikäytön maaliskuussa 2025. Miksi näin?

– Algoritmit vaikuttivat aika lailla päätökseeni laittaa X ainakin tauolle. Keskustelu siellä on myös hyvin kärjekästä. Kaikki on mustaa tai valkoista, olet oikeassa tai väärässä. Helposti keskustelu muuttuu niin, että kritiikki ei kohdistu asioihin, vaan henkilöön. Tällainen populistinen keskustelukulttuuri – se ei nyt vain ole osa minua. Eikä se ole osa Akavaa.

– Toki X nopeana keskustelualustana näyttää edelleen olevan sellainen, missä jengi pörrää eniten. Voi olla, että minun täytyy jossain kohtaa arvioida uudelleen päätöstäni.

Akavan jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa. Pelottaako takapakki, kun hallitus on poistamassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden?

– Se ei ole ollut meillä oikeastaan päällimmäisenä ajatuksena tässä. Uskomme, että akavalaiset aika nopeasti arvioivat, mitä kaikkea jäsenmaksulla saa ja mitä se maksaisi, jos sen kaiken ostaisi niin sanotusti vapailta markkinoilta. Jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poisto olisi verosanktio, joka poikkeaisi jyrkästi normaalista verokohtelusta. Muutos toisi myös rajanveto-ongelmia ja epämääräistä sääntelyä, sillä luonnoksessa ei ole selkeästi ja oikeudenmukaisesti rajattu, mitä järjestöjä se koskisi.

– Lisäksi kun tiedossa on, että päätöksen tausta ei ole niinkään fiskaalinen vaan ideologinen, tämä ei ole meistä järkevä tapa toimia.

Mitä tarkoitat ideologialla?

– On puolueita, joiden sisällä on poliitikkoja, joiden mielestä ammattiyhdistysliikettä ja järjestäytymisastetta tulee laskea. Tästä on selkeää faktaa olemassa. En nyt nimeä puolueita, mutta sanotaan, että muutamien puolueiden sisältä tulee tällaista viestiä.

Ja nämä puolueet ovat hallituksessa?

– Hallituksessa on puolueita, joiden sisällä on tämäntyyppistä ajattelua. Vierastamme tätä, koska jaamme hallituksen kanssa yhteisen ajatuksen esimerkiksi siinä, että suomalaisten ostovoimaa pitää parantaa. Ei liene yksittäistä tahoa, joka olisi viime vuonna vaikuttanut tähän asiaan enemmän kuin ay-liike? Tässä ei siis ole kyse vain palkankorotuksista, vaan koko kansantaloudesta. Juuri nyt pitäisi parantaa ihmisten kulutuskysyntää. Jos emme kannusta ihmisiä järjestäytymään, sohaisemme samalla tähän ostovoimakehitykseen.

– Olemme esittäneet myös korvaavia toimia tälle 180 miljoonan euron säästötavoitteelle. Energiaverotuissa olisi yhä liikuteltavaa. Olemme esittäneet viiden prosentin lähdeveroa yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuloille. Poistaisimme yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuuden. Ja jos työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut halutaan ottaa kohteiksi, meillä on käyty hallituksen suuntaan keskusteluja, miten tässä voitaisiin toimia ilman, ettei se rikkoisi verojärjestelmämme perusperiaatteita.

Viittasit (ay-vastaiseen) ideologiaan, mutta poisto koskettaa myös työnantajajärjestöjä?

– Tämä on aivan totta. EK:n liitoissa on jo syntynyt järjestelyjä, missä työmarkkinatoiminta hoidetaan erikseen ja muu edunvalvonta erikseen. Ja kun jälkimmäiseen ei ole tulossa rajoituksia, saattaa tämä johtaa keinotekoisiin järjestelyihin, jotta vähennysoikeus saadaan pidettyä.

Olette Akavassa vastustaneet työmarkkinauudistuksia, kuten irtisanomissuojan heikentämistä. Miten itse tekisit työnteosta Suomessa nykyistä kannattavampaa? Mainitse kolme tärkeintä ja vaikuttavinta keinoa?

– Ensimmäinen keino ja tästä kiitos hallitukselle, on ansiotuloverotuksen ylikireän progression madaltaminen. Se on hyvä keino lisätä työn kannustavuutta kaikissa tuloluokissa. Ja kun tämä tie on avattu, sillä tulee järjestelmällisesti jatkaa. Eli ylimpiä marginaaliveroja pitäisi laskea edelleen. Numeerisista tavoitteista tupataan aina vääntää, tärkeämpää on minusta sanallinen tavoite siitä, että suunta on jatkossakin alaspäin.

– Toisena keinona nostan esiin työhyvinvoinnin kasvattamisen. Kun ihmiset jaksavat työssään nykyistä paremmin, se lisää tuottavuutta, jonka kasvu on meillä jämähtänyt. Ja käytännön ratkaisuna meillä tähän on, että nykyaikaistettaisiin olemassa olevaa työturvallisuuslainsäädäntöä. Sen pitäisi vastata entistä paremmin tämän päivän asiantuntijatyön psykososiaalisiin kuormitushaasteisiin.

– Kolmantena keinona korostaisin paikallista sopimista, joka on ollut hallituskauden kuuma peruna. Sitä pitäisi hyödyntää selvästi enemmän työntekijöiden palkitsemisessa erilaisten palkkausjärjestelmien kautta. Hyvästä työsuorituksesta ja työn vaativuudesta palkitseminen sitouttaa ja motivoi työntekijöitä aina vain parempaan. Tämä on keino, joka on täysin toteutettavissa työpaikoilla.

Miten huolissasi olet korkeasti koulutettujen työttömyydestä tällä hetkellä, ja mitä asialle pitäisi tehdä?

– Tilanne on huolestuttava. Samalla on tärkeä huomata, että meillä ei ole ikinä ollut korkeakoulutettuja työllisiä absoluuttisesti niin paljon, kuin tällä hetkellä on. Taustalla on ammatti- ja koulutusrakenteen muutos, ja kun meillä on aiempaa enemmän korkeakoulutettuja, se näkyy myös työttömyydessä, koska kokonaistyöttömyys on korkea.

– Korkeakoulutettujen työttömyysaste ei ole ollut koskaan koko 2000-luvulla niin suuri, mitä se on tällä hetkellä. Olemme Akavasta esittäneet työttömien opiskelumahdollisuuksien parantamista. Ja nythän hallitus teki budjettiriihessään linjauksen, jonka mukaan avoimia korkeakouluopintoja voisi jatkossa opiskella menettämättä työttömyysetuuttaan.

– Tämä on hieno asia ja huomattavan iso askel tässä tilanteessa. Uskomme, että sillä on vaikutusta myös työnsaantimahdollisuuksiin, koska kasvu on joka tapauksessa ihan nurkan takana ja silloin meillä tarvitaan osaavia ihmisiä.

– Populistinen keskustelukulttuuri – se nyt ei vain ole osa minua, Löfgren perustelee vetäytymistään viestipalvelu X:stä.

Minkälaisia tavoitteita Akavalla on seuraavalle vaalikaudelle?

– Meillä on prosessi käynnissä, ja vuodenvaihteen tienoilla pitäisi olla valmista. En lähde vielä avaamaan yksityiskohtia, mutta voi olla, että sieltä tulee jotain uutta ja yllättävääkin, jolla haluamme herättää keskustelua. Sitten saattaa tulla perinteisempiä avauksia liittyen esimerkiksi jo aiemmin mainitsemaani verotukseen ja sen kireän progression laskusuuntaan. Ehkä voin sanoa senkin, että yritystukijärjestelmään, johon budjettiriihessä otettiin jo kantaa, riittäisi vielä aika paljon perattavaa. Pitäisi uskaltaa romuttaa sellaista, mikä ei tuo meille kasvua.

Onko listalla työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poiston palautus?

– Katsotaan. En ole vielä luopunut toivosta, että eduskuntakäsittelyvaiheessa järki voittaisi eikä verojärjestelmämme perusperiaatteisiin kajottaisi eikä tehtäisi sellaista lainsäädäntöä, joka johtaa rajanveto-ongelmiin.

Juttu on julkaistu ensin 3/2025 Nykypäivä-lehdessä