Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman peräänkuuluttaa kriittisen infrastruktuurin turvaamisen tarvetta epävakaammaksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Vaikka Suomessa ollaan jo nyt korkealla tasolla, varautumista pitää onnistua parantamaan tulevaisuudessa.
– Hallitus on tunnistanut kriittisen infrastruktuurin suojaamisen tarpeen ja suhtautuu siihen vakavasti. Kriittinen infra on hyvin moninaista ja esimerkiksi lainsäädännöllisesti ulottuu useiden eri ministeriöiden alle. Nyt on käynnissä kriittisen infran tunnistamista ja kriisinkestävyyttä parantava lainsäädäntötyö, joka tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä. Samoin sisäministeriö valmistelee liikkumisrajoitusaluetta Inkoon satama-alueelle, jossa sijaitsee nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalilaiva, Vikman sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on entisestään alleviivannut tarvetta suojata kriittistä infraa ja vahvistaa sen häiriönsietokykyä.
– Balticconnector-maakaasuputken ja datakaapelin vauriot ovat varsin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten elintärkeät yhteydet ja huoltovarmuus eivät Suomessa ole yhden kortin varassa. On pystytty käyttämään vaihtoehtoisia järjestelmiä, Vikman sanoo.
– Lisäksi kriittisen infran turvaamiseksi vedenalaista valvontaa tehostetaan Suomenlahdella ja laajemminkin Itämerellä, hän jatkaa.
Suomella on itsellään erinomainen viranomaiskyvykkyys ja välineistö tutkia maakaasuputken vaurioitumista. Suomella on tarpeen tullen kuitenkin myös kumppaneidensa ja liittolaistensa vahva tuki niin tutkimisen kuin sen jälkeisten toimienkin osalta.
– Olemme saaneet varsin selvät tuen ilmaisut niin EU:sta kuin Natostakin. Naton jäsenmaana olemme nyt ensi kertaa kaiken tiedon ja tuen äärellä. Sille on tarvetta tulevaisuudessa. Meidän tulee varautua lisääntyvään hybridivaikuttamiseen, Vikman päättää.