Hallitus antoi 28. elokuuta 2025 eduskunnalle esityksen reserviläisiän nostosta 65 ikävuoteen. Asevelvollisuus jatkuisi sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta nykyisen 60 vuoden sijaan. Yläikärajan nostaminen koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.
Asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia.
– Otamme jälleen askelen eteenpäin Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. Suomen maanpuolustuksen perusta on laaja reservi, ja maanpuolustustahtomme on korkein Euroopassa. Tämä näkyy siinäkin, että tätä ikärajan korotusta ovat laajasti toivoneet nimenomaan reserviläiset itse, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Esitys pidentäisi asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta 5 vuodella, mikä antaisi Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta.
Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuisivat käytännössä verrattain rajattuun ryhmään asevelvollisia. Esimerkiksi kertausharjoituksiin määrättäisiin jatkossakin vain sellaisia reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.
Reservin koko kasvaisi viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella. Vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä.
Siviilipalveluslakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2026 ja 65 vuoden ikäraja koskisi vain niitä, jotka ovat asevelvollisia lain voimaan tullessa.
