Keväällä 2017 Juha Sipilän hallituksella on ollut kaksi vuotta aikaa vastata Suomen talouden haasteisiin. Hallitus on jo antanut neljästä budjetistaan kaksi, mutta yhtään vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu. Velkaantuminen on nopeampaa kuin edellisen hallituksen loppukaudella, eikä työllisyydessä ole tapahtunut merkittävää parannusta. Päinvastoin, pitkäaikaistyöttömyys on nyt ennätyskorkealla.
Ensimmäisen vuotensa hallitus kulutti ristiretkellään suomalaisten palkkoja vastaan. Sen seurauksena solmittiin kilpailukykysopimus. Sopimus leikkaa palkkoja ja pidentää työaikaa. Hintakilpailusta on tullut hallitukselle pakkomielle. Suomi ei kuitenkaan koskaan menesty halpatyömaana. Joku tekee työn aina halvemmalla kuin suomalainen.
Pian kilpailukykysopimuksen valmistuttua Turun telakka sai uuden jättitilauksen. Telakan johtaja ilmoitti, että palkat eivät ole ongelma. Kaupat syntyvät teknologisten innovaatioiden, ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman, vahvan markkina-aseman ja myynnin kykyjen ansiosta. Menestys perustuu siis kaikkeen siihen, jonka hallitus on järjestelmällisesti laiminlyönyt.
Hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin. Tavoitteet ovat oikeita, mutta ne eivät toteudu, sillä keinot ovat vääriä. Hallituksen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja palkkojen leikkaamisen lisäksi alentamalla verotusta kaikista suurituloisimmilta suomalaisilta. Näihin suurituloisia suosiviin veroratkaisuihin kuluu satoja miljoonia euroja, mutta onko niillä vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen. Hallituksen omien arvioiden mukaan ei juurikaan. Tähän arvioon on helppo yhtyä.
SDP:n lähtökohdat kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ovat erilaiset kuin hallituksella. SDP:n vaihtoehdossa talouskasvu ja työllisyysvaikutukset perustuvat useamman eri toimenpidekokonaisuuden yhteisvaikutukseen. Näitä ovat muun muassa:
- Miljardin euron korjausrakentamisen käynnistäminen sisäilmaongelmien korjaamiseksi
- Uusiin liikenneverkkoihin ja asuntorakentamiseen 180 miljoonan euron satsaus
- Tulevaisuuden elinkeinopaketin satsaukset 120 miljoonaa euroa
- Työeläkemaksujen väliaikaiseen alentamiseen sopimalla samalla niiden takaisinmaksusta
- Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ottamalla käyttöön SDP:n mallin mukainen työllistämisseteli ja pelastamalla nuorisotakuun
Suurituloisia hyödyttävän, vailla työllisyysvaikutuksia olevan yrittäjävähennyksen vaihtoehdoksi SDP tarjoaa ALV-alarajan nostamista 30 000 euroon sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista 20 000 euron verovähennyksellä.
Nämä toimenpiteet vaikuttaisivat työllisyyden suhteen tässä ja nyt. Samalla ne parantaisivat varsinkin pienten yritysten kasvumahdollisuuksia. Ostovoiman suhteen SDP:n vaihtoehto hyödyttää pieni- ja keskituloista palkansaajaa 100-200 euroa enemmän. Keskimääräinen työeläkkeen saaja hyötyy 160 euroa enemmän. Rikkaiden veronkevennyksiin ei ole tarvetta.
SDP:n vaihtoehdon työllisyysvaikutukset vuodelle 2017 ovat 38 000 uutta työpaikkaa.
