Kokoomuksen konkaripoliitikon ja perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Kimmo Sasin mukaan hallituksen esityksessä puolustusliitto Natoon liittymisestä on ”tuulahdus menneeltä YYA-ajalta”. Hän kirjoittaa asiasta Verkkouutisten blogissa.
Sasin mukaan hallituksen esitys on kirjoitettu vaarallisesti.
– Siinä (esityksessä) mennään länteen, mutta yritetään vakuuttaa, ettei Suomi ole kuitenkaan mitenkään poliittisesti sitoutunut länteen. Esityksen kaikkien Nato-sitoumusten osalta todetaan, että Suomella on veto-oikeus. Suomi aikanaan harkitsee, mitä se todella kriisitilanteessa tekee. Suomi aikoo olla Naton jäsenenä turkkilainen basaarikauppias, Sasi kirjoittaa.
Esityksessä todetaan, että ”Suomi päättää edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista” ja ”Suomi saa määrätä itse sotilaallisesta puolustuksestaan, joka sisältää myös sen, että Suomi saa määrätä itse, millä edellytyksillä toisten maiden sotilasjoukot voivat saapua Suomen alueelle” ja että tämä edellyttää nimenomaista pyyntöä tai suostumusta.
– Sopimuksella ei annettaisi toimivaltaa Suomen alueella Naton joukoille. ”Naton jäsenenä Suomi ei rajoittaisi mahdollisuuksia oman puolustuksensa järjestämiseen missään tilanteessa.”
Sasi huomauttaa, että Naton yhteisen puolustuksen ytimestä artikla 5:stä todetaan: ”Suomen ratkaistavaksi jäisi, miten Suomi vastaa yhteisen puolustuksen aktivointiin 5 artiklan tilanteessa. Päätös 5 artiklan aktivoinnista tapahtuisi Naton neuvostossa, jolloin Suomi osallistuisi jäsenenä sen aktivoimista koskevaan, jäsenvaltioiden konsensuksella tapahtuvaan päätöksentekoon.”
– Eli vaikka johonkin Nato-maahan hyökättäisiin, Suomi voisi todeta, ettei se ole havainnut mitään hyökkäystä, Sasi toteaa.
Yhteenvedon omaisesti esityksessä todetaan, että päätökset Natossa tehdään konsensuksella ja mitään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaa päätöksentekovaltaa ei siirry Natolle.
– Naton toimielimet eivät saa määräysvaltaa jäsenvaltioiden puolustuspolitiikan toteuttamiseen. Kyse olisi itsenäisten valtioiden yhteistyöstä, jolla ei siirrettäisi toimivaltaa ylikansalliselle toimielimelle. Kunkin jäsenvaltion toimintavapauteen jäisi konkreettinen päätös siitä, miten se osallistuu yhteiseen puolustukseen.
Sasin mielestä hallituksen esityksen perustelut ovat hämmentävät, selvästi Suomen kansallisten etujen vastaiset ja antavat täysin väärän kuvan Suomen poliittisista tavoitteista.
– Mitä ilmeisintä onkin, että hallituksen esityksen perusteluiden kirjoittajan tarkoitus on ollut yksinomaan todistaa, että Nato-jäsenyys ei tarkoita merkittävää toimivallan siirtoa Natolle ja siksi esitys voidaan hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
Jotta hallitus ja eduskunta eivät sotke Nato-jäsenyyttä solmuun, on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Sasin mielestä syytä mietinnössään avoimesti kertoa, mihin Suomi jäsenyydellä sitoutuu.
– Perusteltua olisi myös avata päätöksentekoprosessi tilanteessa, jossa johonkin Nato-maahan kuten Baltian maihin tai Suomeen hyökätään. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, jos johonkin Nato-maahan hyökätään, kokoontuvat Nato-suurlähettiläät Brysselissä ja kansallisten ohjeistustensa mukaisesti toteavat tosiasian, hyökkäyksen, tapahtuneen. Tämän jälkeen paikalla olevat joukot eivät vain torju heihin kohdistuvaa hyökkäystä, vaan Nato käyttää kaiken arsenaalinsa hyökkääjän torjumiseksi ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.