Valtioneuvosto päätti torstaina valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelman linjausten pohjalta ohjataan lähivuosina valtion tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 280 miljoonan euron vuosittaiset lisäykset.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa kestävää talouskasvua yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten t&k-toimintaan.
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotinen suunnitelma painottaa yritysten ja muiden t&k-toimijoiden yhteistyön vahvistamista ja yritysten kannustamista lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa.
Suunnitelmalla vahvistetaan myös uutta tietoa ja osaamista tuottavan kunnianhimoisen tutkimuksen edellytyksiä, panostetaan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin ja edistetään kansainvälistä t&k-yhteistyötä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (tki) on ratkaiseva merkitys uuden tiedon ja osaamisen synnyttämisessä, tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa.
– Vaikka Suomi on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, olemme päättäneet suunnata vähäisen taloudessa olevan liikkumavaran tutkimukseen ja kehitykseen. Se on tärkeä valinta, jolla luodaan Suomelle korkeaan osaamiseen perustuvan kasvun edellytyksiä. Haluamme, että Suomi on tulevaisuudessa yksi maailman houkuttelevimmista sijainneista luoda uutta, tehdä tutkimusta sekä synnyttää kaupallisia innovaatioita, pääministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Suunnitelmassa korostetaan t&k-järjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen tärkeyttä. Valtion tutkimus- ja kehittämisinvestointien näkymän on oltava pitkäjänteinen, jotta yksityiset investoinnit saadaan liikkeelle. Lisäksi on panostettava yhteistyöhön korkeakoulujen, julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä.
– Suomi tarvitsee koko järjestelmän kokonaisvaltaista uudistumista. Nyt kun tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus kasvaa historiallisella tavalla, emme voi jatkaa toimintaa kuten aina ennenkin. Saavutamme kunnianhimoiset tavoitteemme vain, jos pyrimme määrätietoisesti kohti maailman kärkeä. Tähän työhön tarvitsemme paitsi yritysten kunnianhimoisia ponnistuksia, myös korkeakoulujen tutkimustyön edellytysten vahvistamista ja korkeaa tieteellistä osaamista, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto käynnistää suunnitelman pohjalta työn t&k-toiminnan strategisten valintojen tunnistamiseksi.
– Yritysten t&k-toiminnan merkittävä kasvu on ratkaisevaa neljän prosentin tavoitteen saavuttamisen kannalta. Valtion t&k-panostuksen tarkoituksena on vivuttaa yksityisten t&k-menojen kasvua. Rahoitusta suunnataan yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä innovaatiotoimintaan ja hyödyntämään t&k-toimintaa kansainvälisessä liiketoiminnassa, sekä uutta luovaan markkinoista kauempana olevaan t&k-toimintaan, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) korosti tiedotustilaisuudessa.
