Hallituksen aiemmin keväällä tekemät päätökset sopeutustoimista vakauttavat julkisen talouden velkasuhteen vuoteen 2027 mennessä, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tänään eduskunnassa vuoden toisen lisätalousarvion lähetekeskustelussa valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan.
Kehysriihessä päätettiin sopeutustoimista, jotta Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Tämän vuoksi toisen lisätalousarvioesityksen valmistelussa on jouduttu rajaamaan kaikki lisäpanostukset minimiin, mutta Purran mukaan joitakin panostuksia voidaan niukoista ajoista huolimatta tehdä. Investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet eivät lisää valtion velanottotarvetta.
– Hallitus esimerkiksi laittaa liikkeelle useita merkittäviä liikennehankkeita eri puolilla Suomea vauhdittamaan alueiden kasvua ja nopeuttamaan rakennusalan toipumista taantumasta, Purra kertoi.
Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa ehdotetaan käynnistettäväksi seuraavat hankkeet: Valtatie 5 Leppävirta—Kuopio, Valtatie 8 Edsevö—Lepplax sekä rantaradan kehittäminen välillä Kauklahti—Karjaa.
Suomi tulouttaa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta saatuja tukia yhteensä 51,1 miljoonalla eurolla liikenteen hankkeisiin.
Tuesta kohdennetaan yhteensä 11,2 miljoonaa euroa Länsirata Oy:lle. Lisäksi ohjelmasta saaduilla tuilla ehdotetaan rahoitettavaksi vuoden 2024 määrärahatarpeen osalta seuraavia hankkeita: Valtatie 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Valtatien 21 Ailakkalahti—Kilpisjärvi, Enontekiö parantaminen sekä eritasoliittymän rakentaminen Valtatielle 3 Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalle.
Valtatielle 15 Kotkan sisääntulotie ehdotetaan myönnettäväksi 8,17 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024. Lisäksi valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyjä parannetaan Jalasjärvellä Kurikassa. Hankkeelle ehdotetaan 11 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2024.
Välineellistetystä laittomasta maahantulosta aiheutuneisiin kustannuksiin ehdotetaan Rajavartiolaitokselle 3,3 miljoonaa euroa, poliisille noin 0,5 miljoonaa euroa ja Tullille noin 0,7 miljoonaa euroa.
– Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisäksi 11 miljoonaa euroa radioteknisen valvontajärjestelmän (RTV) investointimenoihin. Valtion ydintehtäviin kuuluu ennen muuta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen, Purra sanoo.
Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa rajamenettelyä sekä kansalaisuuslain muuttamista koskevien hallitusten esitysten mukaisiin menoihin.
Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään valtuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi 575,4 miljoonalla eurolla. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032. Tähän liittyen Puolustusvoimien materiaalihankintoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi vuoden 2024 osalta noin 1,1 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 6,1 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen.
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan lisättäväksi 152,8 miljoonaa euroa indeksitarkastuksen mukaisesti.
– Kokonaisuutena lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta vajaalla 0,2 miljardilla eurolla, jolloin budjetin alijäämäksi arvioidaan noin 12,7 miljardia euroa vuonna 2024, Purra kertoo.
Purra arvioi, että Suomen kansantalouden ja julkisen talouden näkymät kirkastunevat syksyllä, kun epävarmuus vähenee ja kehysriihessä päätetty sopeutustoimien kokonaisuus päästään toimeenpanemaan.
– Toivon mukaan myös yleisen korkotason laskun myötä uusia investointeja saadaan käyntiin ja lisääntynyt kotitalouksien ostovoima saa luottamuksen palautumaan.
– Hallituksen veropolitiikan linja tukee kotitalouksien ja kansalaisten ostovoimaa. Työtulovähennysten kasvattamiset tukevat kotitalouksien ostovoimaa polttoaineverotuskevennysten ohella. Hallituksen mittavan ja alueellisesti tasapainoisen investointipaketin toimeenpano jatkuu, ja odotan julkisten investointien hyödyttävän kansantaloutemme aktiviteettia myös laajemmin esimerkiksi alihankintaketjujen ja muiden kerroinvaikutusten myötä. Olemme menossa kohti parempaa, Purra sanoo.