Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju ei pidä järkevänä valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ratkaisua esittää ensi vuodelle noin miljardin euron pysyviä menolisäyksiä.
– Kyllä olisin hyvin varovainen. Suoraan varoitan hallitusta, että nyt ei kannattaisi lähteä tällaiselle linjalle. Kun taloustilanne on heikkenemässä, kannattaisi malttaa mielensä ja katsoa, joudutaanko pysyvien menolisäysten sijaan tekemään elvytysbudjettia, Aki Kangasharju sanoo Verkkouutisille.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan valtiovarainministerin budjettiehdotus on elvyttävä. Etlan Kangasharju huomauttaa kuitenkin, että esitetyissä menolisäyksissä on elvytyksen kannalta huono rakenne.
– Elvytyksen pitäisi olla investointielvytystä. Nämä ovat rakenteellisia menolisäyksiä julkiseen talouteen. Ne ovat siinä mielessä vääränlaisia toimia, Kangasharju sanoo.
Budjettiehdotuksessa on korotuksia muun muassa eläkkeisiin ja perusturvaan. Kangasharjun mukaan ne lisäävät eläkeläisten ja sosiaaliturvan varassa elävien hyvinvointia, mutta niitä on vaikea poistaa hyvinä aikoina.
– Siksi pysyvät menolisäykset ovat huonoa elvytyspolitiikkaa. Kertaluontoiset menolisäykset olisivat parempia, jos ne olisivat oikeasti kertaluontoisia investointeja esimerkiksi raidehankkeisiin, mutta kun nekin ovat luonteeltaan pysyviä.
Hallitus aikoo tehdä ensi vuodelle pysyvien menolisäysten lisäksi miljardin euron edestä kertaluontoisia ”tulevaisuusinvestointeja”. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkat ovat Kangasharjun mielestä luonteeltaan pysyviä menoja, sillä niitäkin on vaikea poistaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtajan Elina Pylkkäsen mielestä koulutus- ja tutkimusrahoitusta on syytä lisätä viipymättä, vaikka taloustilanne tällä hetkellä olisi epävarma. Sen sijaan eläkkeiden ja perusturvan korotuksiin hän suhtautuu varauksellisemmin.
– Indeksisidonnaisuus turvaa ostovoimaa ja ainakin siltä osin politiikka on oikeaa, Pylkkänen muotoilee.
Hallituksen johtokaksikon puheissa ristiriita
Pääministeri Rinne nosti tällä viikolla SDP:n kesäkokouksessa pitämässään puheessa esille poikkeuksellisen epävarman talousnäkymän ja totesi, että hallitusohjelmassa on varauduttu ennakoitua heikompaan suhdannekehitykseen.
Samalla Rinne muistutti, että hallitusohjelman työllisyys- ja tasapainotavoitteet on kirjattu niin, että ne koskevat normaalin kansainvälisen talouden tilannetta eivätkä pakota tekemään leikkauksia, jos julkisen talouden tasapainoon ei päästä huonon suhdanteen vuoksi. Hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste on 75 prosenttia ja julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä puolestaan vastasi tiedotustilaisuudessa, että nyt ollaan normaalin suhdannevaihtelun piirissä, eikä se anna oikeutusta luopua hallitusohjelman keskeisistä kirjauksista.
Etlan Aki Kangasharju näkee hallituksen johtokaksikon puheissa ristiriidan.
– Hallitusohjelmassa on voimakas meno-ohjelma, jota Rinne ajaa ja voimakas tasapainotavoite, jota Lintilä ajaa. Jossain kohtaa täytyy löytää yhteisymmärrys, Kangasharju sanoo.
Hän muistuttaa, että pääministeri Rinne ”lipsautti” hallitusneuvotteluiden aikana, että normaali talouskasvu tarkoittaa noin kahden prosentin kasvua.
– Siinäpä se onkin, miten hallitus määrittelee normaalin talouskasvun, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mukaan ”normaali kansainvälinen talouden tilanne” on sellainen, jossa kansainvälinen talous kasvaa, vientimahdollisuudet kasvavat ja Suomen viennillä on kysyntää luontaisesti ilman kilpailukykyä parantavia toimia.
Taloustilanne heikkenee, muttei tarpeeksi
Myös PT:n Elina Pylkkäsen mielestä on hyvä kysymys, onko Rinne tai hallitus antanut itse normaalille kansainväliselle talouden tilanteelle jonkin määritelmän.
– Katsoisin, että normaali tilanne on se, että ei ole kauppasotia, ei ole käynnissä akuuttia kriisiä, joka heikentää maailman kaupan kasvua tai edellytyksiä kasvuun, Pylkkänen sanoo.
Hän arvelee, että Rinne teki asiassa ulostulon, koska tällainen tilanne voi olla näköpiirissä.
– Mielestäni puhe oli reaktiota päivittäisiin uutisiin ja Saksan tilanteeseen ja rauhoittelua, että hallituksella on tilanne hallinnassa ja toimenpiteet valmiiksi mietittyinä – ainakin joiltain osin, Pylkkänen sanoo.
Etlan Kangasharju puolestaan sanoo, että voimakasta taantumaa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta sen verran hidasta talouskasvua, että hallitusohjelman tavoitteet eivät täyty.
– (Hallituksen) tilannehan tavallaan helpottuisi, jos tulisi kova taantuma, koska poikkeustilanteessa kaikki on sallittua. Tässä tilanteessa, jossa taloustilanne heikkenee, mutta ei tarpeeksi, se menee enemmän (hallituksen sisäiseksi) väännöksi, Kangasharju sanoo.
Toisin kuin Kangasharju, Pylkkänen ei halua vielä tässä vaiheessa antaa tuomiota, ettei hallitus pääse tavoitteisiinsa.
– Meillä on olemassa paljon työllistymisen keinoja ja edelleenkin työvoimapotentiaalia eikä talous ole vielä lähtenyt laskuun. Tuotanto edelleen kasvaa, vaikkakin hitaammin. Se tarkoittaa, että tavoitteisiin pääsy on mahdollista, mutta toki epävarmuus on nyt lisääntynyt, Pylkkänen sanoo.
Elvytysmiljardin käytöstä löydyttävä yhteinen näkemys
Hallitusohjelman kehyssääntöön on kirjattu ”poikkeusolojen mekanismi”, joka oikeuttaa kohdentamaan kehyksen estämättä yhteensä 1 miljardia euroa kertaluonteisiin menoihin vuosina 2020-2022, jos Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan.
– Ei se nyt finanssikriisiä vaadi, mutta kyllä se on poikkeuksellisen voimakas jarrutus. Nyt ollaan ennemminkin näkemässä nollakasvua ja ehkä pientä miinusta. Ei niitä toimenpiteitä kovin helpolla pystytä aktivoimaan, Kangasharju sanoo.
Pylkkänen puolestaan arvioi, että elvytysmiljardi voitaisiin ottaa käyttöön tilanteessa, jossa työllisyysaste alkaa alentua, talous voimakkaasti hiipua tai maailmantalous ja kansainvälisen kaupan kasvu hyytyä.
– Se tarkoittaa sitä, että kansainvälisellä areenalla tapahtuu jotakin selkeästi huolestuttavaa, joka vaikuttaa Suomen vientiin ja silloin talouden toimenpiteet on kohdistettava kotimarkkinoille, Pylkkänen sanoo.
Poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä päättää hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta. Päätös tehdään valtiovarainministeriön kansantalousosaston analyysin ja Suomen Pankilta sekä taloudellisilta tutkimuslaitoksilta Etlalta, Palkansaajien tutkimuslaitokselta ja Pellervon taloustutkimukselta pyydettyjen tilannearvioiden pohjalta.
Pylkkänen painottaa, että poikkeusolojen mekanismin käytöstä täytyy olla yhteinen näkemys toimenpiteiden nopean läpiviemisen vuoksi.
– Meidän on pystyttävä muodostamaan yhteinen tilannearvio, hän sanoo.