Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä ei ole mitään syytä spekuloida hallituksen toimilla talouden poikkeustilanteessa, vaan hallituksen työllisyys- ja tasapainotavoitteesta pidetään kiinni.
– Nythän ollaan ihan normaalin suhdannevaihtelun piirissä eikä normaali suhdannevaihtelu anna missään nimessä oikeutusta luopua hallitusohjelman keskeisistä kirjauksista, Mika Lintilä sanoi tiedostustilaisuudessa keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi tänään SDP:n kesäkokouksessa pitämässään puheessa, että hallitusohjelmassa on varauduttu ennakoitua heikompaan suhdannekehitykseen ja kirjauksia aletaan nyt soveltaa.
Rinteen mukaan suhdannevaihteluita tasoitetaan vastasyklisellä finanssipolitiikalla, jonka välineitä ovat automaattiset vakauttajat eli verotulojen pieneneminen ja etuusmenojen kasvaminen, päätösperäiset toimet eli elvytys ja häiriötilanteessa poikkeusolojen mekanismi.
Lintilän mukaan hallitusneuvotteluissa poikkeustilanteesta käytettiin esimerkkinä finanssikriisiä.
– Ei olla lähelläkään tällaista tilannetta, Lintilä totesi.
Lisääkö hallitus menoja, jos suhdanne heikkenee?
Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino vuonna 2023, ja niistä pidetään Lintilän mukaan kiinni.
Rinne puolestaan muistutti puheessaan, että hallitusohjelman työllisyys- ja tasapainotavoite on kirjattu niin, että ne koskevat normaalin kansainvälisen talouden tilannetta eivätkä tavoitteet pakota tekemään taantumaa syventäviä leikkauksia, jos julkisen talouden tasapainoon ei päästä huonosta suhdanteesta johtuen.
Myös pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Rinne sanoi, että ”meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on pelivaraa tulevina vuosina lisätä paukkuja, jos suhdanteet vielä heikkenevät”. Jos suhdanteet heikkenevät, hallitus aikoo pääministerin mukaan vahvistaa julkisen sektorin väliintuloa sillä tavoin, että syntyy uusia työpaikkoja ja infrastruktuurirakenteisiin investointeja.
Valtiovarainministeri Lintilä ei vahvista Verkkouutisille, että hallitus aikoisi pikemminkin lisätä menoja kuin leikata niitä, jos suhdanteet heikkenevät.
Hallitusohjelman kehyssäännössä on kuitenkin kirjaus ”poikkeusolojen mekanismista”, jonka mukaan jos Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan, niin kehyksen estämättä voidaan kohdentaa yhteensä 1 miljardi euroa kertaluonteisiin menoihin vuosina 2020-2022, enintään kuitenkin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Lintilä ei halua vastata, mistä rahat poikkeusolojen elvytykseen tulisivat.
– Se lukko on niin monen takana. Siinä arvioinnin antavat sitten valtionvarainministeriö, Suomen Pankki, tutkimuslaitokset. Ei sitä kannata lähteä spekuloimaan, Lintilä sanoo Verkkouutisille.
Seuraava VM:n ennuste voi alkaa nollalla
Valtiovarainministerin budjettiesityksessä on noin miljardin euron pysyvät menolisäykset ensi vuodelle.
– Siellä on perusturvaan liittyviä suurin osa ja työllistymiseen ja kasvuun. Siinä on selvästi kaksi keskeistä aluetta, Lintilä sanoo.
Hallitus aikoo kaiken kaikkiaan lisätä pysyviä menoja 1,23 miljardilla eurolla vaalikauden aikana eli valtaosa menolisäyksistä on tulossa jo ensi vuonna. Lintilän mukaan budjettiesitystä tehdessä arvioitiin myös suhdannetilannetta.
– Sen takia sinne laitetaan kasvun eväitä, koska pyritään kasvuun ja työllisyyden parantamiseen.
Valtiovarainministerin budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen ja valtionvelka kasvaa 109 miljardiin euroon. Yli puolet pysyvistä menolisäyksistä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
Entinen valtiovarainministeri, komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) ilmaisi eilen Maaseudun Tulevaisuudessa olevansa huolissaan Suomen velkatasosta, joka on huomattavasti korkeampi nyt kuin kymmenen vuotta sitten, jos ajaudutaan uuteen eurokriisiin tai jos tulee yllättävä talousshokki.
Hallitus saa kehysriiheen syyskuun puolivälissä valtiovarainministeriön tuoreen talousennusteen. Lintilän mukaan kasvu voi alkaa nollalla, jos tilanne alkaa eskaloitua, mutta vielä ei olla taantumassa. Eskaloitumisella Lintilä viittaa kovaan brexitiin, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan uhkaan ja Saksan heikkoon taloustilanteeseen.
Jos työllisyystavoite ei toteudu, kaikki menot arvioidaan
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään esityksessä Lintilä tähdensi, että se ei ole mahdollista, että hallituksen menolisäykset toteutuisivat, mutta työllisyystavoite ei.
– Meillä on kirjaus siitä, mikäli 30[nbsp]000 todennettua työpaikkaa ei ole ensi syksynä, niin silloin arvioidaan menopuoli uusiksi. Tämä on kirjaus (hallitus)ohjelmassa, Lintilä sanoo.
Valtiovarainministerin mukaan siinä tilanteessa arvioidaan uudelleen hallituksen pysyvät menolisäykset, mutta myös kertaluonteiset ”tulevaisuusinvestoinnit”. Hallitus on suunnitellut käyttävänsä hallituskauden aikana kertaluonteisiin menoihin kolme miljardia euroa, joista miljardi toteutettaisiin ensi vuonna.
– Tottakai ne arvioidaan kaikki, Lintilä sanoo.
Pääministeri Rinne puolestaan on sanonut, että mikäli työllisyysastetta nostavia toimenpiteitä ei ole saatu rakennettua riittävästi, se vaikuttaa menolisäysten tulevaisuuteen eikä tulevia lisäyksiä tulla tekemään siinä muodossa kuin ne on ajateltu tehtäväksi.
