61 prosenttia suomalaisista ajattelee Petteri Orpon (kok.) hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Hallitus on toiminut huonosti 38:n ja melko huonosti 23 prosentin mielestä. Asia ilmenee tuoreesta puoluebarometrista.
Joka kolmas (34 prosenttia) on päinvastaista mieltä, todeten toiminnan olleen vähintään melko hyvää. 11 prosenttia pitää hallituksen toimintaa hyvänä, 23 prosentin antaessa sille melko hyvän arvosanan.
Varsinkin kokoomuslaiset (79 prosenttia) ja perussuomalaiset (67 prosenttia) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään.
56 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 13 prosenttia.
96 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan. Sosialidemokraateista 93 ja vihreistä 91 prosenttia oli heidän kanssaan samaa mieltä.
73 prosenttia keskustalaisista pitää hallituksen työn jälkeä heikkona. Melkein joka neljäs (23 prosenttia) keskustan kannattaja ajattelee hallituksesta päinvastaisesti.
Oppositio on onnistunut 65 prosentin mielestä vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 31 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa. 34 prosenttia pitää sitä melko huonona.
24 prosenttia antoi oppositiolle hyvää palautetta. Viisi prosenttia arvioi sen onnistuneen hyvin, 19 prosenttia melko hyvin.
Oppositio sai tunnustusta eniten vasemmistoliittolaisilta, joista 51 prosenttia antoi sille hyvän arvosanan. Sosialidemokraateista 41:llä ja vihreistä 31 prosentilla on sama käsitys oppositiosta. Keskustalaisista 31 prosenttia pitää opposition suoritusta hyvänä.
Eniten kritiikkiä oppositio sai kokoomuslaisilta ja perussuomalaisilta. Kokoomuslaisista 81 prosenttia arvioi sen suoriutuneen heikosti, perussuomalaisista jopa hieman suurempi osa (87 prosenttia).
Aiempaa useampi uskoo hallituksen pysyvän pystyssä
Käytännössä joka toinen (49 prosenttia) uskoo hallituksen pysyvän pystyssä koko vaalikauden ajan. 37 prosentin mielestä se kaatuu. 15 prosenttia on asiasta vailla mielipidettä.
Hallituksen ajatellaan olevan aavistuksen vakaammalla pohjalla kuin viime lokakuussa. Silloin nimittäin sen kestävyyteen uskovia oli täsmälleen yhtä paljon (43 prosenttia) kuin niitä, jotka uumoilivat sen kaatuvan ennen vaalikauden loppumista.
Kokoomuslaisista 84 prosenttia uskoo hallituksen kestävän koko toimikautensa. Perussuomalaisista 72 prosentilla on sama käsitys.
Joka kymmenes kokoomuslainen ja joka viides perussuomalainen uskoo hallituksen matkan katkeavan kesken.
Vasemmistoliittolaisista niin ajattelee 64 prosenttia, sosialidemokraateista (61 prosenttia) ja vihreistäkin (60 prosenttia) selkeä enemmistö.
Kokoomukseen suhtaudutaan myönteisimmin
Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin kokoomukseen. 43 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. 41 prosentilla on myönteinen kuva SDP:stä.
Keskusta herättää positiivisia ajatuksia 39 prosentissa. 38 prosentilla on vastaava käsitys keskustasta ja 34 prosentilla perussuomalaisista.
33 prosenttia ajattelee myönteisesti vasemmistoliitosta, jokin verran harvempi kristillisdemokraateista (30 prosenttia), Liike Nytistä (29 prosenttia) ja RKP:stä (26 prosenttia).
RKP:hen suhtaudutaan tällä hetkellä hiukan negatiivisemmin kuin viime syksynä (muutos -7 prosenttiyksikköä). Myös SDP:n kuva on heikentynyt saman verran. Puolueita kuitenkin erottaa se, että siinä missä SDP:n edellinen tulos oli yksi sen parhaista, RKP:n tuore tulos on koko 2020-luvun heikoin.
Myös suhtautuminen vasemmistoliittoon (-4), Liike Nytiin (-4) on muuttunut aavistuksen verran kielteisemmäksi. Muita puolueita koskevat muutokset ovat vähäisempiä.
Joka toinen aikeissa äänestää europarlamenttivaaleissa
50 prosenttia kertoi aikovansa varmasti äänestää tulevissa europarlamenttivaaleissa. 29 prosenttia tekee niin todennäköisesti, 15 prosentin jättäessä vaalit luultavasti väliin.
Äänestysaikeet ovat hieman lisääntyneet. Vielä vuosi sitten vain 42 prosenttia aikoi varmasti äänestää eurovaaleissa. Viime lokakuussa vastaava luku oli 44 prosenttia.
Alue- ja kuntavaalit innostavat hieman useampaa äänestämään. 57 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ensi vuoden yhdistetyissä alue- ja kuntavaaleissa. 71 prosenttia aikoo varmasti äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Puoluebarometrissä käytetty tapa ja erityisesti siinä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on antanut hyvin osviittaa tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta.
Esimerkiksi kevään 2023 puoluebarometrissä 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti omaa äänestämistään eduskuntavaaleissa varmana. Kotimaan äänestysprosentti oli tilastokeskuksen mukaan 72,0.
Tuore tulos antaa toiveita siitä, että vuoden tulevien eurovaalien äänestysaktiivisuus voisi olla suurempi kuin vuoden 2019 vaaleissa, joissa suomalaisista äänioikeutetuista vain hieman yli 40 prosenttia käytti äänioikeuttaan.
Tutkimusyhtiö Verian on toteuttanut puoluebarometrin 18. – 25. maaliskuuta 2024. Tutkimus on toteutettu Forum-vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 372. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa