Vladimir Putin on viime viikkoina kiihdyttänyt harmaan alueen toimia länsimaita vastaan, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa. Hän viittaa muun muassa Puolaan tunkeutuneisiin venäläisiin drooneihin, Viroon kohdistuneeseen ilmatilaloukkaukseen sekä kansainvälisen lentoliikenteen häirintään useissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Alankomaissa.
Vaikka Venäjän hybridivaikuttamista disinformaatiosta ja kyberhyökkäyksistä infrastruktuurin sabotointiin ja salamurhiin, vihamielisten toimien jyrkkä lisääntyminen viimeisen kuukauden aikana viittaa hänen mukaansa siihen, että käynnissä on siirtyminen uuteen entistä vaarallisempaan vaiheeseen.
– On spekuloitu, että Kreml saattaa pyrkiä testaamaan Natoa ja arvioimaan, kuinka hyvin liittouma sopeutuu droonisodankäynnin nopeasti muuttuviin sotilaallisiin realiteetteihin. Tämä on mielekäs oletus: jokainen uusi venäläinen provokaatio on tosiaan tuottanut runsaasti hyödyllistä tietoa Euroopan puolustuksen nykytilasta, Dickinson kirjoittaa tuoreessa analyysissaan.
Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Putin kykenisi tällä hetkellä laajentamaan sotaa dramaattisesti. Suurin osa Venäjän sotilaallisesta potentiaalista on sidottuna Ukrainaan, joten viimeaikaiset hybridioperaatiot vaikuttavat pikemminkin yritykseltä pelotella Eurooppaa ja tyrehdyttää lännen tuki Ukrainalle.
– Kun Putinin joukoilla on ollut vaikeuksia vastata odotuksiin taistelukentällä, kyky pelotella läntisiä vastustajia on ollut Venäjän johtajan suurin saavutus koko sodan aikana, Dickinson toteaa.
– Geopoliittisen gangsterin tavoin hän on toistuvasti pelotellut eurooppalaisia uhkaamalla tuhota heidän rauhallisen elämänsä, jos he uskaltavat puuttua hänen rikollisiin toimiinsa. Vaikka Putin on yleensä välttänyt suoria uhkavaatimuksia, hänen monien uhkaavien lausuntojen taustalla oleva viesti on ollut selvä: ”Teillä on mukavia maita siellä. Olisi sääli, jos niille tapahtuisi jotain.”
Putinin noudattama verhottujen uhkausten strategia on Dickinsonin mukaan osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Vaikka länsimaat ovat tuominneet Venäjän sapelinkalistelun ja väittäneet, etteivät ne anna Kremlin pelotella itseään, kansainvälinen reaktio Venäjän hyökkäyssotaan on jäänyt hänen mielestään laimeaksi eskalaation pelossa.
– Toteuttamalla yhä avoimempia aggressiivisia toimia ympäri Eurooppaa Putin lähettää eurooppalaisiin pääkaupunkeihin viestin, että ne ovat yksin suhteessa uudelleen voimistuvaan Venäjään eivätkä voi enää luottaa Yhdysvaltojen rauhoittavaan läsnäoloon, Dickinson päättelee.
Putinin strategia ei kuitenkaan ole riskitön. Erityisesti ne eurooppalaiset, joilla on omakohtaista kokemusta Venäjän imperialismista, ajavat Dickinsonin mukaan voimakkaita vastatoimia Putinin viimeaikaisille provokaatioille ja korostavat olevansa valmiita puolustamaan itseään. Samaan aikaan Putin uskoo edelleen vakaasti voivansa voittaa sodan ja murskata Ukrainan. Hän luottaa siihen, että Yhdysvallat suuntaa huomionsa muualle, ja näkee Euroopan viimeisenä jäljellä olevana esteenä Venäjän voitolle.
– On siis syytä olettaa, että Kremlin aggressiivinen harmaan vyöhykkeen kampanja saa vain lisää kierroksia, kun Putin pyrkii pelottelemaan Eurooppaa ja eristämään Kiovan. Venäjän johtaja pitää vihollisiaan heikkoina ja helposti säikyteltävinä. Siihen saakka kunnes tämä käsitys osoitetaan vääräksi, hänen pysäyttämisensä hinta vain nousee, Dickinson varoittaa.
