Muun muassa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustava Finanssiala (FA) vastustaa hallituksen Kelalle esittämää pääsyä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään.
Kela voisi hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Finanssiala korostaa, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä (PMJ) on EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin perustuva työkalu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä eräiden muiden vakavien rikosten torjunnassa. Sitä ei ole tarkoitettu Kelan etuuskäsittelyn yleiseksi tiedonhakukanavaksi.
– Pelkästään toimeentulotuen käsittelyyn tiliotteita pyydetään Kelan ilmoituksen mukaan noin 1,7 miljoonaa vuodessa ja määrä jatkaa kasvuaan. Uudistuksen myötä PMJ:stä tulisi ensisijainen tapa tietojen hankkimiseen ja kyselyjen helpottuminen todennäköisesti edelleen lisäisi niiden määrää. Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä tällaiseen käsittelyyn. Kuormitus voisi myös vakavasti heikentää järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna tiedotteessa.
– Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään ihmisiä, jotka saattavat väärinkäyttää järjestelmää summilla, jotka ovat talouden kannalta mitättömiä.
Linnan mukaan uudistuksen hyödyt jäisivät vähäisiksi. Konkreettista näyttöä piiloon jäävistä väärinkäytöksistä ei ole.
Vuonna 2025 Kelan tietoon tuli noin tuhat epäiltyä väärinkäytöstä. Niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä runsaat 7 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea (0,05 prosenttia). Epäilyistä vain puolet päätyy poliisin tutkittavaksi, ja niistäkin vain osa liittyy toimeentulo- ja asumistukiin, joten lopullinen rahamäärä jää murto-osaan.
Iltalehti kertoi eilen, että Ruotsissa yleinen ilmiö, jossa järjestäytynyt rikollisuus tekee laajamittaisia sosiaalitukihuijauksia, on rantautunut myös Suomeen. Kun Keskusrikospoliisi paljasti kansainvälisen huumeorganisaation, ilmeni, että Kelan asumistukia oli maksettu henkilöille, jotka jälleen vuokrasivat huoneistonsa muille huumeiden varastointiin ja myyntiin. Mukana oli ainakin 25 asuntoa ja tutkinnassa rikosvahingoksi arvioitiin tältä osin noin 100000 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön etuusyksikön johtaja Essi Rentola totesi aiemmin Ilta-Sanomissa, ettei Kelalla ole tietoa kaikista asiakkaiden tileistä ja tilien salaaminen ja tietojen väärentäminen on mahdollista.
FA muistuttaa, että PMJ kattaa vain kotimaiset tilit, joten ulkomaiset tilit ja kryptovarallisuus jäisivät valvonnan ulkopuolelle. Valvonta siis kohdistuisi lähinnä lainkuuliaisiin kansalaisiin, eivätkä vilpillisesti toimivat juurikaan jäisi kiinni.
Lisäksi perustuslakivaliokunta on jo 2018 linjannut, ettei Kelan tiedonsaantioikeus ole rahanpesudirektiivin edellyttämä tarkoitus eivätkä pelkät toiminnalliset tai kustannushyödyt riitä perusteeksi henkilön suostumuksesta riippumattomalle ja syvälle yksityiselämän suojaan kohdistuvalle tiedonhankinnalle. Toukokuun alussa tulleessa lausunnossaan valiokunta oli niukkasanaisempi, mutta sen kuulemat asiantuntijat nostivat esiin useita ongelmia.
Linna huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on rinnastanut tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Esitys vaarantaa tietosuojan, sillä henkilötietoja käsiteltäisiin laajasti ilman vaikutusten arviointia eivätkä kuvatut suojatoimet vaikuta riittäviltä.
– Jos esitys hyväksytään, PMJ:n tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietojen käytöstä voidaan jatkossa säätää yksinkertaisella enemmistöllä lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Vaikutukset pankkisalaisuuteen, pankkien liiketoimintaan ja Suomen houkuttelevuuteen liiketoimintaympäristönä olisivat kielteisiä, Linna sanoo.