Kansanedustaja Mia Laiho (kok.) ottaa kantaa Iltalehden uutiseen sosiaaliturvan väärinkäytöksistä. IL on etsinyt esimerkkitapauksia, joissa väärinkäyttö on edennyt oikeuteen asti.
Mies ja nainen tuomittiin petoksista, sillä mies oli ollut töissä samaan aikaan kun nainen nosti perusteetta asumistukia lähes 12000 euroa. Mies itse nosti toimeentulotukea sekä peruspäivärahaa, jonka osalta syyteoikeus ehti vanhentua. Nainen selitti oikeudessa, ettei ymmärtänyt allekirjoittamiensa suomenkielisten lomakkeiden sisältöä.
Oikeus katsoi, että naisen olisi kuitenkin tullut neljän vuotta kestäneenä rikoksen tekoaikana perehtyä asiakirjoihin. Syy petosten onnistumiselle oli se, että Kelalla ei ollut tietoa pankkitilistä, jolle miehen palkkatulot taksin ajamisesta menivät.
Ruotsissa järjestäytynyt rikollisuus huijaa laajamittaisesti sosiaalitukia ja ilmiö on rantautunut myös Suomeen. Esimakua saatiin, kun Keskusrikospoliisi paljasti huumausainerikosvyyhdin vuonna 2023. Tutkinnassa ilmeni, että Kelalta asumistukea saaneet henkilöt olivat edelleen vuokranneet asuntojaan rikollisille, jotka käyttivät asuntoja huumeiden myyntiin ja varastointiin. Asuntoja oli ainakin 25 ja rikosvahingoksi arvioitiin noin 100000 euroa. Juttukokonaisuuden syytteet ovat vasta etenemässä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen.
– Sosiaaliturva on tarkoitettu sitä oikeasti ja perustein tarvitseville, ei väärinkäyttäjille tai rikollisille. Hyvä, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen on tähän tarttunut ja saimme tätä suitsivan lain käsittelyyn eduskuntaan. Emme halua kulkea Ruotsin tietä, Mia Laiho toteaa.
Hallitus on antamassa Kelalle laajemman tiedonsaantioikeuden esimerkiksi tuensaajien pankkitileihin. Kela myöntää, että tileistä on tällä hetkellä vaikeaa saada tietoa, eikä asiakirjaväärennöksiä havaita helposti.
Ruotsi paransi viranomaisten tiedonvaihtoa
Ruotsin poliisi kertoo paljastaneensa kymmeniä virheitä väestörekisterissä. Etelä-Ruotsissa toukokuun alussa tehdyssä operaatiossa poliisi tarkasti yhteensä 225 osoitetta, kirjasi 86 epäiltyä väestörekisteririkosta ja välitti 159 vihjettä muille viranomaisille, useimmiten kuntiin.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun toteutimme vastaavan operaation tässä mittakaavassa ja tällä perusteella. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Virheelliset väestörekisteritiedot toimivat pohjana etuusrikoksille, jotka maksavat yhteiskunnalle miljardeja [kruunuja] joka vuosi, sanoo Etelä-Ruotsin poliisialueen alueellisen operatiivisen keskuksen rikostalousasioiden operatiivinen koordinaattori Peter Tobisson tiedotteessa.
Ruotsissa tuli joulukuussa voimaan lakimuutos, joka antaa viranomaisille aiempaa paremmat mahdollisuudet jakaa tietoja keskenään muun muassa rikosten havaitsemiseksi ja virheellisten sosiaaliavustusmaksujen estämiseksi.
Osoitteilla kikkailu on tavanomainen huijausten tapa myös Suomessa. Helsingin poliisista kerrotaan IL:lle että yksi tyypillinen väärinkäytöksen muoto on se, että henkilö oleskelee ulkomailla, mutta nostaa silti työttömyysetuuksia Suomessa.
LUE MYÖS:
Saksa kiristää sosiaaliturvaa – etuuden voi menettää kokonaan