Se, että Venäjän vuosittainen voitonpäivän paraati Moskovan Punaisella torilla järjestettiin tänä vuonna huomattavasti totuttua pienimuotoisempana, ei ollut virolaisen konkaridiplomaatin, maansa Helsingin-suurlähettiläänä 2018–2020 toimineen Harri Tiidon mielestä kovinkaan yllättävää.
– On ensinnäkin aivan ilmeistä, että Vladimir Putin lähipiireineen pelkää Ukrainan iskuja Moskovan ilmapuolustusjärjestelmistä huolimatta. Sitä paitsi panssareita ei tahdo enää riittää paraateihin, koska niitä tarvitaan rintamalla, Venäjän tapahtumia tiiviisti seuraava Tiido sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Päätöksen paraatin supistamisesta teki hänen mukaansa mitä todennäköisimmin Putin itse.
– Sen täytyi olla vaikea päätös. Sitä ehkä hieman helpotti se, että Moskovassa ei tällä kertaa ollut merkittäviä ulkomaisia arvovieraita. Venäläisillehän Putin voi aina selittää kaiken parhain päin ja tarjoilla televisiossa ja radiossa imperialistista uhoa uusista fiktiivisistä voitoista Ukrainaa vastaan, Tiido sanoo.
Vaikka venäläiset joutuvat kohtaamaan yhä suurempia vaikeuksia jokapäiväisessä elämässään, se ei Tiidon mukaan kansan enemmistöä vielä erityisemmin hetkauta.
– Länsimaissa ei usein ymmärretä, että venäläiset ovat kautta aikojen tottuneet siihen, että heillä menee huonosti. Heidät myös kasvatetaan militaristeiksi lastentarhasta alkaen, eikä Venäjällä ole koskaan ollut reformaatiota, ei valistusaikaa eikä aitoa demokratiaa. Boris Jeltsinin kaudella demokratiasta ehdittiin saada vain hieman maistiaisia, Tiido toteaa.
Hyvä esimerkki venäläisestä mentaliteetista on hänen mielestään muuan venäläisjournalisti, johon hän vuosia sitten tutustui.
– Tämä tuttavani oli neuvostoaikana aikamoinen toisinajattelija, mutta nykyään hän työskentelee valtion leivissä. Kysyin häneltä, miten on mahdollista, että neukkujen vastaisesta dissidentistä on tullut putinisti. Hän vastasi, että kun ei ole rahaa muuttaa ulkomaille, on elettävä Venäjällä, ja kun siellä ei voi elää toisinajattelijana, oli käännyttävä putinistiksi ja ruvettava tekemään juttuja Venäjän suuruudesta ja mahdista.
Harri Tiido on pitkän diplomaattiuransa palvellut paitsi maansa suurlähettiläänä Helsingissä, myös muun muassa Viron ulkoministeriön alivaltiosihteerinä sekä suurlähettiläänä Varsovassa, Kabulissa, EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa ja Natossa.
Uusi sekasorron aika
Vladimir Putinin hallinnon vakautta Tiido kokee hyvin vaikeaksi arvioida.
– Ei voi koskaan tietää, mitä Venäjällä tulee tapahtumaan, ja kun jotakin sitten tapahtuu, se tulee meille yllätyksenä. Myllerrys voi alkaa minä hetkenä hyvänsä tai olla alkamatta, hän sanoo.
Eräs skenaario on hänen mukaansa se, että jotkut eliitin jäsenistä saavat nykymenosta tarpeekseen Putinin hamutessa sotakassaansa yhä uusia miljardeja miljardööreiltä, jotka ovat omasta mielestään jokaisen kopeekkansa ansainneet. Tämän skenaarion välttämiseksi Putin tekee jo puhdistuksia lähipiirissään. Riittävätkö ne – sitäkään ei kukaan tiedä.
– Venäjällähän ei koskaan ole evoluutiota, vaan muutokset tapahtuvat revoluution eli vallankumouksen kautta, Tiido toteaa.
Niin kauan kuin Venäjä on imperiumi, se pysyy hänen mielestään uhkana naapureilleen.
– Tässä mielessä voisi toivoa, että Venäjä ajautuisi uuteen sekasorron aikaan, smutnoje vremjaan – sisäisiin taisteluihin eri piirien ja alueiden välillä. Ehkä naapureitamme olisivat sen jälkeen vaikkapa demokraattinen Karjalan tasavalta, Inkerinmaan tasavalta, Pihkovan tasavalta ja Novgorod, Tiido visioi.