Yhdysvaltain puolustusministeriön Nato-maille lähettämä uusi kysely voi pahimmillaan murentaa koko puolustusliiton perustan, arvioi Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Ivo Daalder America Abroad -uutiskirjeessään. Kysely on lähetetty erikseen kaikkien 31 muun Nato-maan pääkaupunkeihin.
Bloombergin ensimmäisenä uutisoimassa asiakirjassa mailta kysytään muun muassa, ovatko ne tukeneet julkisesti presidentti Donald Trumpin ulkopolitiikkaa. Pentagon selvittää samalla, ovatko liittolaiset asettaneet rajoituksia amerikkalaisten tukikohtien käytölle, vastustaneet yhdysvaltalaisyritysten sopimuksia vaikeuttavaa sääntelyä tai tukeneet Euroopassa valmistettavien aseiden suosimista. Vastauksilla voi olla merkitystä siihen, millaisia joukkoja Yhdysvallat jatkossa pitää Euroopassa.
Daalderin mukaan kysymysten sisältö kertoo olennaisesta muutoksesta Yhdysvaltain suhtautumisessa liittolaisiinsa.
– Tällä kysymyslistalla ei ole mitään tekemistä Atlantin liittokunnan vahvistamisen tai niin kutsutun ”Nato 3.0:n” rakentamisen kanssa. Kyse on uskollisuudesta, ei Yhdysvalloille vaan Donald Trumpille, henkilölle, joka toimii presidenttinä vain rajallisen ajan, Daalder kirjoittaa.
Hänen mukaansa kyse ei siten enää ole perinteisestä kiistasta Nato-maiden puolustusmenoista tai vastuun tasaisemmasta jakamisesta. Yhdysvaltain presidentit ovat vuosikymmenten ajan vaatineet eurooppalaisilta suurempaa panosta yhteiseen puolustukseen. Daalder katsoo Pentagonin menevän nyt pidemmälle ja kytkevän turvallisuussuhteen siihen, kuinka hyvin yksittäisen maan politiikka vastaa Trumpin hallinnon linjaa.
”Nato-maat asetetaan kilpailemaan Yhdysvaltain suosiosta”
Daalder pitää erityisen vaarallisena tapaa, jolla kysely on toteutettu. Pentagon ei käsittele asiaa Naton yhteisissä rakenteissa, vaan neuvottelee jokaisen liittolaisen kanssa erikseen. Hänen mukaansa tämä voi ajaa jäsenmaat kilpailemaan Yhdysvaltain suosiosta yhteisen puolustuksen vahvistamisen sijaan.
Jokainen maa joutuu tällöin arvioimaan, kannattaako sen vahvistaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä vai pyrkiä turvaamaan oma asemansa Washingtonissa erillisillä myönnytyksillä. Daalder kuvaa asetelmaa klassiseksi vangin dilemmaksi: yksittäinen maa voi hyötyä irtiotosta lyhyellä aikavälillä, vaikka kaikkien yhteinen turvallisuus kärsisi.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on puolestaan arvioinut Pentagonin uuden lähestymistavan voivan lähentää Nato-maita. Daalder tyrmää tämän näkemyksen. Hänen mukaansa seurauksena on päinvastoin Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten liittolaisten erkaantuminen sekä eurooppalaisten maiden jakautuminen keskenään.
Daalder on varoittanut kehityksestä jo aiemmin. Verkkouutiset kertoi kesäkuussa hänen arviostaan, jonka mukaan Yhdysvallat pyrkii aktiivisesti irrottamaan oman turvallisuutensa Euroopan turvallisuudesta. Toukokuussa hän arvioi, että Nato voidaan säilyttää myös tilanteessa, jossa Euroopan ja Kanadan on otettava nykyistä huomattavasti suurempi vastuu liittokunnan toiminnasta.
Uuden kyselyn ongelma on Daalderin mukaan vielä perustavanlaatuisempi. Puolustusliiton toimintakyky riippuu viime kädessä siitä, että jäsenmaat luottavat toistensa turvallisuustakuisiin. Jos niiden ehdottomuuteen ei enää uskota ja jokainen maa alkaa arvioida erikseen omaa suhdettaan Washingtoniin, Naton muodollisella olemassaololla on yhä vähemmän merkitystä.
– Liittokunnat eivät kuole siihen, että jäsenet vetäytyvät sopimuksista. Ne kuolevat, kun jäsenet lakkaavat uskomasta turvallisuustakuiden ehdottomuuteen, Daalder kirjoittaa.