Venäjää vastaan puolustustaistelua käyvän Ukrainan akuutit ongelmat ovat ampumatarvikkeiden, miesvoiman ja linnoitteiden puute. Ukrainan mahdollisista laajemmista vastahyökkäyksistä puhuminen on toistaiseksi ennenaikaista, arvioi Puolustusvoimain entinen komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg.
– Viime aikoina on keskusteltu enemmän siitä, ovatko ukrainalaiset kaivaneet riittävästi puolustusasemia ja milloin USA:n aseapu saapuu rintamalle lopullisesti. Ukrainan vastahyökkäyksistä ei ole toistaiseksi juurikaan keskusteltu, hän sanoo Verkkouutisille.
– Vastahyökkäyksien kohdalla viime talvi ja talvenaikainen varautuminen ikään kuin menetettiin, koska USA:lla kesti kahdeksan kuukautta tehdä päätös aseapupaketin hyväksymiseksi ja EU:n Ukrainalle lupaamat ampumatarvikkeet eivät saapuneet annetun aikamääreen mukaisesti.
Lindberg huomauttaa, että pahimmillaan Ukrainalle toimitettiin 90 prosenttia vähemmän aseapua kuin edellisenä talvena
– Nyt tämän talven aikana olisi pitänyt varustautua, huoltaa kalustoa ja kouluttaa miehistöä. Sen takia puolustaja lähti nyt huonommilla eväillä liikkeelle keväällä käynnistyneeseen taistelukauteen.
Nyt Ukrainan toimet ja operaatiot riippuvat siitä, millä tahdilla aseapua virtaa USA:sta ja Euroopasta. Ukraina muutti myös liikekannallepanolakia siten, että asevelvollisuusikää laskettiin, jotta reservistä saadaan uutta väkeä. Uusien sotilaiden kouluttaminen ottaa kuitenkin aikansa.
– Kun Venäjä on nyt numeraalisesti niskan päällä, niin Ukrainalle pitää toimittaa lisää asejärjestelmiä ja ampumatarvikkeita ja puolustajan on koulutettava lisää omia joukkojaan, Lindberg toteaa
– Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö Ukraina voisi jollain alueella onnistuneesti saada aikaan paikallista ylivoimaa, jota tiedustelutietojen perusteella voitaisiin käyttää hyväksi. Mutta vain Ukrainan korkein sodanjohto voi tiedustelutiedon perusteella arvioida tätä mahdollisuutta.
”Ikäviä tunnuslukuja”
Ukrainan sodanjohto ja presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat viime aikoina tuoneet huolensa esille siitä, että Venäjällä on selvä etulyöntiasema tykistöjärjestelmien, -ammusten ja miesvoiman suhteen.
– Venäjä on onnistunut ajamaan ylös sotateollisuutensa ja tuottaa koko ajan selvästi enemmän ampumatarvikkeita kuin koko Eurooppa yhteensä. He ovat ilmeisesti myös onnistuneet rekrytoimaan noin 20 000–30 000 uutta sotilasta kuukaudessa, Jarmo Lindberg sanoo.
Naton Euroopan joukkojen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kenraali Christopher Cavoli esitti viime kuussa Yhdysvaltain edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan kuulemistilaisuudessa tiukan arvion Moskovan asevoimien tilasta.
Kenraali muistutti, etteivät Venäjän strategiset joukot, pitkän kantaman ilmavoimien yksiköt, kyberkyvyt, avaruuskyvyt ja elektronisen sodankäynnin kyvyt ole kärsineet lainkaan rintamalla. Ilmavoimien ja merivoimien menetyksiä hän piti otsikoissa olevista tappioista huolimatta silti verrattain vähäisinä.
Hänen mukaansa Venäjän maavoimat on oikeastaan ainoa kovasti sodassa kärsinyt osa Venäjän asevoimia. Cavolin listaamien amerikkalaislukujen mukaan Venäjä on menettänyt yli 2000 taistelupanssarivaunua ja 315 000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.
Hirveistä tappioista huolimatta Venäjä on kuitenkin kenraalin mukaan pystynyt täydentämään joukkojaan odotettua nopeammin. Cavoli kertoi Venäjän armeijan olevan nyt noin 15 prosenttia suurempi kuin helmikuussa 2022.
– Nämä ovat tietysti ikäviä tunnuslukuja, jotka ehkä vähän heijastuvat Venäjän valtionjohdon asenteissa ja kommenteissa. He ovat saaneet uudestaan itseluottamusta. He kokevat olevansa vähän niskan päällä, Lindberg arvioi.
– Tällaisen vaikutelman siitä saa, koska he ovat Itä- ja Kaakkois- Ukrainassa sijaitsevalla Donbasin rintamalla painaneet päälle. Ehkä he haluavat luoda nyt painetta ennen kuin USA:n suuren tukipaketin aseita alkaa virrata enemmän Ukrainan rintamalle.
Hänen mukaansa viimeaikaiset uutiset Venäjän joukkojen valtaamista kylistä Donetskin Bahmutin ja Avdijivkan suunnilla sekä Harkovan alueen pohjoisosissa osoittavat sen, että Venäjällä on kyky luoda painetta.
– Se on johtanut keskusteluun siitä, miten Ukraina kykenee vastamaan tähän. Samalla on noussut niin Ukrainan sisällä kuin ulkopuolellakin kritiikkiä siitä, onko puolustusasemia ehditty linnoittaa riittävästi ja kuinka lähelle Harkovan kaupunkia hyökkääjä voi edetä.
Hyökkääjän tavoitteet Harkovassa
Eri asiantuntijat ovat pohtineet julkisuudessa Venäjän sodanjohdon tavoitteita hyökkäysoperaatioiden alettua Ukrainan Harkovan alueella. Puolustajan joukot on levitetty koko pitkälle rintamalinjalle erittäin ohuesti.
Harkovassa hyökkääjän on arvioitu yhtäältä haluavan muodostaa puskurivyöhykkeen Venäjän Belgorodin kaupungin turvaksi. Toisaalta hyökkääjän on uumoiltu pakottavan Ukrainan sitomaan kaikki reservinsä tänne, jotta päähyökkäys voidaan ohjata Donbasin suunnalle, jossa reservejä ei ole.
– Minun mielestäni tässä on kyse kummankin tavoitteen edistämisestä. Se on tavallaan muna-kana-asetelma – jos Venäjä onnistuu painostamisessaan Harkovan alueella, niin silloinhan se automaattisesti sitoo Ukrainan joukkoja muualta pois tälle alueelle, Lindberg toteaa.
– Puskurivyöhykkeen luomisessa on kyse siitä, että Ukraina ei yltäisi tykistöaseillaan niin hyvin lähellä sijaitsevaan Belgorodin kaupunkiin.
Kolmantena seikkana Lindberg mainitsee Harkovan symbolisen merkityksen.
– Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki. Venäjän joukot olivat sen ympäristössä sodan alussa, mutta vetäytyivät. Varmaan tässä on sellaistakin motivaatiota, että kun koetaan olevan niskan päällä, niin Harkova on kuitenkin Kiovan jälkeen toiseksi suurin palkinto Ukrainassa.
Venäjä eteneminen hidasta
Vaikka Venäjän joukot ovat saaneet vallattua kyliä eri rintamalohkoilla, eteneminen on kuitenkin ollut hidasta.
– Ukraina on Ranskan kokoinen alue. Aika lailla saa etsiä näitä kyliä kartalta, kun käydään keskustelua siitä, mitä hyökkääjä on vallannut ja mihin se on edennyt. Venäjän joukkojen etenemiset näyttäytyvät hyvin pieninä suhteutettuna käytettyyn voimaan ja kärsittyihin tappioihin, Jarmo Lindberg sanoo
– Venäjän joukot ovat tulittaneet tykistöllä aivan valtavasti ja moukaroineet kylät raunioiksi niin kuin heillä on tapana tehdä. Hyökkääjä on kärsinyt hyvin suuria tappioita.
Isossa mittakaavassa Ukrainan rintama ja puolustuslinjat ovat toistaiseksi kestäneet. Venäläiset eivät ole saaneet aikaan merkittävää läpimurtoa ja laajemman alueen valtausta.
Tätä varten tarvittaisiin Lindbergin mukaan maavoimien taisteluosastoissa olevien eri aselajien yhteistoimintaoperaatioita. Jalkaväen, tykistön, ilmatorjunnan, pioneerien sekä huolto- ja viestijoukkojen kykyjä pitäisi koordinoida paremmin hyökkäyksissä. Nyt tätä kykyä ei ole. Tämä koskee myös Ukrainan asevoimia.
– Mutta se, että Venäjä kykenee painamaan päälle ja heillä on numeraalinen ylivoima, on ymmärrettävästi suuri huoli Ukrainalle, joka altavastaajan asemassa joutuu miettimään puolustusasemien rakentamista linnoittamista.
– Venäjällä ihmishengen merkitys ei ole kovin suuri, ja he käyvät tätä sotaa jättiläismäisistä miehistö- ja kalustotappioista välittämättä.
Tykistöammuksia ja täsmäaseita
Jarmo Lindbergin mukaan ukrainalaiset tarvitsevat tällä hetkellä paljon sekä perusaseistusta että pitkän kantaman täsmäaseita.
– He tarvitsevat suuren määrän 155 mm:n tykistökranaatteja, panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia. Nämä ovat sellaisia perusaseita ja -ampumatarvikkeita, joita on helppo jakaa nopeasti suurin määrin puolustajan joukoille. Se on tärkeä ensiavunomainen apu.
– Ukrainalaiset ovat todenneet moneen otteeseen, että he tarvitsevat myös pitkän kantaman täsmäaseita, jotta he kykenevät iskemään Venäjän logistiikka- ja ammuskeskuksiin sekä lentotukikohtiin, jotka sijaitsevat kauempana etulinjan takana Venäjän maaperällä.
Naton parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi maanantaina julistuksen, joka kannatti sellaisten rajoitusten lopettamista, jotka kielsivät Ukrainaa käyttämästä lännen toimittamia aseita sotilaallisia kohteita vastaan Venäjällä.
Osa Ukrainaa tukevista länsimaista on jo todennut, että Ukrainalle pitäisi antaa lupa iskeä sotilastukikohtiin Venäjän alueille, joista Moskova suorittaa ohjusiskuja Ukrainaa vastaan.
Nyt myös Ukrainan suurimpien sotilaallisten tukijoiden USA:n ja Saksan kerrotaan muuttaneen linjaansa ja sallivan Ukrainan iskut Venäjän maaperälle amerikkalaisilla ja saksalaisilla aseilla. Iskut sallitaan vain sotilaskohteisiin itsepuolustustarkoituksessa.
– Sodankäynnissä pitäisi pystyä vaikuttamaan vastustajan sotilaskohteisiin, Lindberg toteaa.