Suomessa poliittiset päättäjät eivät valitettavasti ymmärrä tiedustelun roolia päätöksenteon tukena ja ennakkovaroituksen antajana, kirjoittaa europarlamentaarikko ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri viitaten Helsingin Sanomien artikkeliin.
– Vielä vähemmän ymmärretään, että ilman riittäviä resursseja ei tule myöskään tuloksia.
HS:n analyysin mukaan uhkaympäristön muuttuessa nopeasti Suomen tiedustelun ohjaus, rahoitus ja ymmärrys tiedustelun merkityksestä eivät ole pysyneet vauhdissa mukana. Myöskään julkista keskustelua tiedustelun roolista ja tavoitteista ei käydä, johon yksi syy on tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin mukaan se, että aiheesta tiedetään Suomessa niin vähän.
Suomen heikentyneet resurssit on huomattu myös muualla. Hiljattain ranskalaislehti LÉxpress uutisoi, että kansainväliset tiedusteluammattilaiset antoivat suojelupoliisille heikon arvosanan verrattuna muiden Pohjoismaiden tai Baltian tiedustelupalveluihin.
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että ”Suomi huolehtii kansallisen tiedustelun kehittämisestä vastaamaan lisääntyneisiin vaatimuksiin ja turvallisuusympäristön muutoksiin”. Toverin mukaan tämä on jäänyt korulauseeksi.
– Jälleen vain kauniita sanoja selonteoissa ilman resursseja, kehitettävää riittää sekä siviili- ja sotilastiedustelun resursseissa että lainsäädännössäkin. [Supon ex-päällikkö Antti] Pelttarin esitys Ruotsin mallin mukaisesta signaalitiedusteluvirastosta on tosin typerä, Toveri kommentoi.
2/2
— Pekka Toveri (@PToveri) August 23, 2026
Jälleen vain kauniita sanoja selonteoissa ilman resursseja, kehitettävää riittää sekä siviili- ja sotilastiedustelun resursseissa että lainsäädännössäkin.
Pelttarin esitys Ruotsin mallin mukaisesta signaalitiedusteluvirastosta on tosin typerä.