Verkkouutiset

Europarlamentin jättävä Petri Sarvamaa: Kaasun tuonti Venäjältä on valtava häpeä

Kokoomusmeppi siirtyy kesäkuussa jäseneksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jossa hän haluaa lisätä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja ryhtiä.
Antti Korhonen
Antti Korhonen
Antti Korhonen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tulevan EU-komission tärkeimmät painopistealueet ovat turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus, linjaa europarlamentin jättävä kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa Verkkouutisten haastattelussa.

Sarvamaa komppaa viime viikolla Strasbourgissa EU-parlamentissa puhunutta pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ja mainitsee tulevan kauden keskeisiksi teemoiksi EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen, kokonaisvaltaisen turvallisuuden vahvistamisen sekä ympäristöpolitiikan järkevöittämisen.

– Tarkoitan tässä turvallisuutta ymmärrettynä laajasti. Valitettavasti pahoin pelkään ja arvioin, että se tulee olemaan vielä enemmän tosi raakaa sotilaallista turvallisuutta, mitä tällä hetkellä vielä pystytään näkemään tai mitä ääneen halutaan sanoa. Eurooppalaisen ase- ja ammustuotannon ylösajo nopeasti tulee myös olemaan komissiolla ihan kärjessä. Kilpailukyvyn parantamiseen ja ympäristöpolitiikkaan liittyy myös vahva turvallisuusaspekti. Nämä kaikki asiat nivoutuvat toisiinsa.

Sarvamaan mielestä Suomi voisi tavoitella seuraavassa komissiossa vahvaa ja maa- ja metsätaloussalkkua, joka olisi myös biotaloudella kuorrutettu. Toisena mahdollisuutena hän nostaa puolustuskomissaarin salkun muttei pidä sen saamista kovin todennäköisenä.

Unkarin toteutettava uudistukset

Sarvamaa on pitänyt meppikaudellaan aktiivisesti esillä Unkarin tilannetta ja tehnyt muun muassa 120 mepin allekirjoituksen keränneen vetoomuksen Unkarin äänivallan väliaikaiseksi epäämiseksi EU:n neuvostossa.

– Kaikki unioniin liittyneet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan perussopimusta. Siinä mielessä kyseessä on ongelmallinen asetelma, että Unkari on yksi jäsenvaltio. Se on yksi meistä. Jos jäsenvaltio ei noudata oikeusvaltioperiaatetta suhteessa omiin kansalaisiinsa, silloin ongelma on meidän sisäpuolella, ei ulkopuolella. Emme voi hoitaa Unkari-suhdetta niin kuin valtiot hoitavat keskinäisiä suhteitaan. Siksi meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, toimiiko EU:n perussopimus, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaa mainitsee koheesion olevan yksi EU:n toiminnallisia periaatteita. Koheesiopolitiikan tavoitteena on muun muassa vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille.

– Kun yksi jäsenvaltio kuittaa muutamia satoja miljardeja rahaa ja yksinkertaisesti lakkaa noudattamasta yhteisiä sääntöjä, sopimuksia ja arvoja, niin se on todella vaikea paikka. Sen takia ehdollisuusasetus kehitettiin.

Ehdollisuusasetuksen mukaisesti komissio ehdottaa neuvostolle asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jos oikeusvaltioperiaatteen rikkominen jossakin jäsenmaassa uhkaa EU:n taloudellisia etuja.

Unkarin osalta rahoitusta on edelleen jäädytettynä yli 12 miljardin euron edestä. Sarvamaa muistuttaa, että Unkari on käytännössä yksipuoluejärjestelmä, jossa lainsäädännön ennakoitavuus on mennyttä, koska hallitus voi käytännössä yhdessä yössä toteuttaa haluamiaan lakihankkeita.

– Meillä on ainoastaan yksi velvoite: ylläpitää lainmukaisuutta ja laillisuuspohjaa suhteessa unioniin. Keskeisten asioiden, kuten rahanjaon, pitää toimia tältä pohjalta, niin kuin se toimii kaikkien muidenkin kanssa. Unkarin täytyy yksinkertaisesti tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset, toimeenpanna ne käytäntöön ja näyttää, että siellä on ennakoitavuus tuomioistuimen ja lain edessä palautettu. Lista on todella pitkä.

EU-parlamentti ilmoitti viime viikolla haastavansa EU-komission oikeuteen. Haaste liittyy viime joulukuun EU-huippukokousta edeltävään päätökseen, jolla komissio vapautti Unkarin jäädytettynä olleita varoja reilun kymmenen miljardin euron edestä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán oli uhannut käyttää veto-oikeutta Ukrainan tukeen liittyvissä päätöksissä. Eräät tahot ovat epäilleet varojen vapauttamista lehmänkaupaksi, jolla ostettiin Unkarin tuki Ukrainalle.

Sarvamaan mukaan parlamentilla on yli puoluerajojen näyttöä siitä, että EU-komissiolla ei ollut vedenpitävää aineistoa vapauttaa Unkarille noin kymmenen miljardin euron pottia.

– Se näytti joulukuussa vahvasti siltä (lehmänkaupalta) ajoituksen takia. Olennainen kysymys on, oliko komissiolla päätöksen tehdessään riittävästi mustaa valkoisella eli tietoa, jonka pohjalta he arvioivat, että edellytykset täyttyivät vapautettujen kymmenen miljardin euron edestä. Unkari vakuutti, että asiat on laitettu kuntoon. Komission näkemys oli edelleen alkuvuodesta, että Unkari oli laittanut kaikki täytäntöön. Tästä on pyydetty komissiolta dokumentteja, mutta niitä ei ole tullut. Sen takia komissio oli pakko viedä oikeuteen, että saadaan asiaan selvyys, Sarvamaa taustoittaa asiaa.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
”Lng:n tuonti on valtava häpeä”

Venäjältä jäädytetyt varat pitäisi Sarvamaan mukaan käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. EU on jäädyttänyt arviolta 300 miljardin euron edestä Venäjän keskuspankkivarantoja.

– Ajoin sitä ihan eturivissä trilogineuvotteluissa. Parlamentin painostuksesta saatiin se siihen mukaan, että varoja pitää käyttää tulevaisuudessa hävityksen korjaamiseen.

Nesteytetyn maakaasun eli lng:n tuonnin jatkumista Venäjältä Sarvamaa pitää häpeällisenä.

– Lng:n tuonti on valtava häpeä. Valitettavasti todellisuus on jotain muuta kuin kauniit puheet ja tämä täytyy laittaa kuntoon. Tässä on mennyt jo kaksi vuotta ja kaasua virtaa.

Uudet tehtävät odottavat

12 vuotta meppinä toiminut Sarvamaa ei ole enää ehdolla tulevissa vaaleissa, sillä hänet on valittu EU:n tilintarkastustuomioistuimen (European Court of Auditors, ECA) jäseneksi kesäkuussa alkavalle kuusivuotiskaudelle. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi edustaja jokaisesta 27 jäsenmaasta, ja se toimii EU:n varainkäytön ulkoisena tarkastajana.

– Jätän haikein mielin mepin tehtävät. Tämä on ollut dynaaminen ja kansainvälinen tehtävä, jossa on pystynyt vaikuttamaan erittäin paljon. Olen nauttinut työstäni ensimmäisestä päivästä lähtien ja teen tätä tosissani viimeiseen päivään asti.

Sarvamaan mukaan siirtymä tilintarkastustuomioistuimeen on luonteva, koska hän on toiminut 12 vuotta talousarvion valvontavaliokunnassa ja tuntee ECAn työn ja raportoinnin.

– Olen todella innoissani tulevasta, koska ECAn merkitys instituutiona on selvästi nousussa.

Sarvamaa kertoo, että hän aikoo tuoda ECAn toimintaan omalta osaltaan lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, ryhtiä ja vaativuutta.

– Toiminnan pitää olla suoraa ja rehellistä. Otetaan kiinni härkää sarvista. Sanotaan asiat niin kuin ne ovat, tuodaan epäkohdat esiin ja ollaan aktiivisesti komission nilkassa kiinni.

Sarvamaa muistuttaa, että petrattavaa löytyy varsinkin siinä, että EU:ssa jaetaan eri rahoitusvälineiden kautta jäsenvaltioille absoluuttisesti isoja rahasummia, joiden vaikuttavuudesta ei aina ole täyttä käsitystä.

Esimerkiksi hän nostaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) lähes 750 miljardin euron rahoituspotin jäsenmaille. Tästä potista reilu puolet on lainoja ja vajaa puolet avustuksia. RRF:n tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina tullaan ajamaan isoja rahastoja, joihin haetaan markkinoilta lainoitusta. Tässä täytyy pitää huolta siitä, että asetukset rahastojen kriteereistä kirjoitetaan nykyistä tiukemmin.

Sarvamaa viittaa siihen, että esimerkiksi RRF:n yhteydessä rahanjaon vaikuttavuudessa riittävät ”tyydyttävät” tulokset eikä konkreettista näyttöä vaikuttavuudesta vaadita.

Seuraavalla parlamenttikaudella tullaan neuvottelemaan myös EU:n uusi rahoituskehys. Sarvamaa muistuttaa, että EU:ssa rahaa menee koko ajan yhä enemmän myös ohi budjetin.

– MFF (monivuotinen rahoituskehys) on noin tuhat miljardia seitsemälle vuodelle. Siinä, miten sitä kontrolloidaan ja kanavoidaan erilaisten rahastojen kautta, riittää valvottavaa. Kun tähän lisätään RRF-rahoitus, niin puhutaan yhteensä lähes 1800 miljardin euron kakusta. Jos vielä suvereniteettirahasto toteutuu ensi kaudella, niin jaossa on entistä enemmän rahaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)