Brittiläinen historioitsija, Oxfordin yliopiston professori Timothy Garton Ash katsoo Eesti Päevalehden kolumnissaan. että Yhdysvaltain Donald Trumpin, Venäjän Vladimir Putinin ja Kiinan Xi Jinpingin aluelaajennustavoitteet ovat yhtä aikaa ”sekä niin sanotun uuden maailmanjärjestyksen oire että syykin”.
– Trumpismi on ainoastaan yksi versio transaktionalismista [sulle-mulle-politiikasta], joka luo tämän uuden järjestyksen perussävelenen. Liberaalidemokratioiden, erityisesti Euroopassa, tulee herätä ja tuntea ruudin tuoksu, Garton Ash kirjoittaa.
Garton Ashin mukaan ”suurin osa eurooppalaisista suhtautuu asiaan edelleen kuin eläisimme 20. vuosisadan lopun rauhan aikaa, vaikka meitä ympäröivä maailma muistuttaa yhä enemmän 19. vuosisadan lopun Eurooppaa, jossa suurvallat ja imperiumit kilpailivat ankarasti keskenään”.
– Nykypäivän geopoliittinen näyttämö on maailmanlaajuinen ja suurin osa kilpailijoista tulee muualta kuin lännestä. Trumpin johtama Yhdysvallat alkaa todennäköisesti käyttäytyä, kuten muut transaktionaaliset suurvallat, eivät kuten Saksa tai Ruotsi.
Trumpiin uskotaan Euroopan ulkopuolella
Tuoreesta Oxfordin yliopiston tutkimuksesta selviää, että Euroopan ulkopuolella Trumpin paluuta pidetään hyvänä maailmanrauhalle ja hyödyksi rauhan saavuttamiselle Ukrainassa ja Lähi-idässä.
– Enemmistö Intian ja Saudi-Arabian asukkaista sekä enemmistö tai huomattava osa ihmisistä Kiinassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä jakaa tämän näkemyksen.
Garton Ash huomauttaa Yhdysvaltoihin turvallisuudessaan nojaavien Euroopan ja Etelä-Korean olevan yksin huolissaan Trumpista.
– Kuten aiemmat tutkimuksemme ovat näyttäneet, katsovat monet valtiot maailmassa Venäjän olevan edelleen hyväksyttävä kansainvälinen kumppani huolimatta siitä, että Venäjä käy Ukrainaa vastaan julmaa uuskolonialistista sotaansa.
Samaten näissä valtioissa arvioidaan yleisesti tai laajasti, että Venäjän vaikutusvalta maailmassa lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– Lännessä puhutaan Venäjän strategisesta tappiosta Ukrainassa liian varhain ja liian itsevarmasti. Muu maailma ei sitä niin näe. Suurin osa katsoo, että jo nyt voimakas Yhdysvallat kasvattaa globaalia vomaansa. Mutta kun kysyttiin, onko seuraavan 20 vuoden aikana Kiina maailman voimakkain – voimakkaampi kuin Yhdysvallat – vastasi enemmistö vastanneista lähes jokaisessa kyselyyn osallistuneessa maassa myönteisesti.
Jopa Yhdysvalloissa oltiin selvästi kahta mieltä asiasta. Ainoastaan Ukrainassa ja Etelä-Koreassa oltiin varmoja Yhdysvaltojen johtavasta asemasta.
”Alle neljännes euroopalaisista pitää Yhdysvaltoja liittolaisenaan”
Garton Ash kirjoittaa, että Oxfordin yliopiston maailmanlainen kysely näytti vuoden 2022 lopulla yhtenäistä länttä, joka erottui muusta maailmasta. Sen sijaan nykytilanteessa hän on huolissaan lännen jakautuneisuudesta.
– Keskimäärin ainoastaan 22 prosenttia kyselyyn vastanneista eurooppalaisista nimittää Yhdysvaltoja liittolaiseksi. Vielä 51 prosenttia pitää Yhdysvaltoja tarpeellisena kumppanina. Mutta mitä se kertoo liitosta, jos vähemmän kuin neljännes pitää Yhdysvaltoja liittolaisena.
Professorin mukaan liberaalidemokratioiden, erityisesti eurooppalaisten, tulisi oppia neljä seikkaa:
– Tunnustakaamme maailma sellaisena kuin se on, ottakaamme huomioon jokaisen maan erityispiirteet, luopukaamme binäärisestä [kaksinapaisesta] suhtautumisesta ja voimistakaamme Euroopan yhtenäisyyttä, jonka avulla saavutamme maailmssa kollektiivisen vaikutusvallan.
– Mitä tulee transaktionaalisuuteen, tulee Euroopan demokraattisten valtioiden harjoittaa sitä Trumpin kaudella vähemmän keskenään, mutta sitäkin enemmän yhtenäisenä ulospäin.