”Euroopan on tehtävä itsestään iskunkestävä” – Nato siirtyy uuteen vaiheeseen

Euroopan on tehtävä itsestään iskunkestävä, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.

Hänen mukaansa Turkin pääkaupungissa Ankarassa järjestettävässä Naton huippukokouksessa 7.–8. heinäkuuta jatketaan siitä, mihin jäätiin edellisessä huippukokouksessa Haagissa vuosi sitten.

Yhdysvallat haluaa Euroopan ottavan Naton sisällä selvästi enemmän vastuuta puolustuksesta Venäjään liittyvissä kysymyksissä.

– Viime vuonna hyväksyttiin tavoite nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä antoi osaltaan sen marssitahdin, että mihin suuntaan ollaan menossa ja nyt jatketaan siitä, mihin jäätiin, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.

Ankaran huippukokouksen muita pääaiheita ovat tuki Ukrainalle sekä puolustusteollisen pohjan vahvistaminen Venäjän pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi. Samaan aikaan transatlanttiset suhteet ovat kiristyneet muun muassa Grönlantiin liittyvän diplomaattisen kriisin sekä Iranin sotaan ja Ukraina-neuvotteluihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.

– Tässä on ollut paljon sellaisia asioita, mitkä tietysti heijastuvat myös tähän Naton huippukokoukseen. Siellä ei ratkaista kuitenkaan sitä, säilyykö Nato hengissä, vaan se, millainen liittokunta seuraavien vuosikymmenten aikana on, Vanhanen sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut USA:n tarkastelevan rooliaan Natossa uudelleen.

Vanhanen kuitenkin korostaa, että Yhdysvaltojen puolustus­ministeriön puolustus­politiikasta vastaavan alivaltiosihteeri Elbridge Colby on selventänyt, että USA ei ole poistumassa Euroopasta ja irtautumassa Natosta.

– Amerikkalaiset eivät sano, että heidän ei pitäisi olla tässä mukana. Mutta he sanovat, että he eivät voi enää tehdä kaikkea Euroopan puolesta, Vanhanen sanoo.

– Yhdysvallat pyrkii muuttamaan työnjakoa. Colbyn mukaan Euroopan täytyy ottaa ensisijainen vastuu omasta tavanomaisesta puolustuksestaan, jotta Yhdysvallat voi keskittyä siihen uhkaan, jonka se näkee kaikkein tärkeimpänä, eli Kiinaan.

Euroopan pitäisi käytännössä pystyä tuottamaan enemmän joukkoja, ammuksia, ilmanpuolustusta, pitkän kantaman iskukykyä ja puolustusteollista kapasiteettia.

– Kaikki tämä on tulossa eteen. Ja uskon, että tämä on se isoin teema tämänkin huippukokouksen alla. Eli miten Eurooppa tekee itsestään iskunkestävän, Vanhanen toteaa.

Yhdysvallat on toisin sanoen edelleen sitoutunut Natoon, koska se palvelee maan intressejä. Yhdysvallat huolehtii strategisesta pelotteesta ja ydinpelotteesta ja on tarpeen mukaan valmis vahventamaan Euroopan puolustusta. Amerikkalaiset kuitenkin katsovat, että eurooppalaisten täytyy ottaa ensisijainen vastuu tavanomaisesta aseellisesta Euroopan puolustamisesta. Tämä hoidetaan yhdessä koordinoiden.

Naton uusi vaihe

Henri Vanhanen viittaa kansainvälisen median uutisointiin, jonka mukaan eurooppalaiset Nato-liittolaiset ovat jo paikanneet lähes kaikki Yhdysvaltain jättämät aukot yhteisessä puolustuksessa.

Yhdysvaltain kerrotaan vähentävän Nato-operaatioihin osallistuvaa kalustoaan Euroopasta. Tämä koskee muun muassa ilmatankkaus- ja meritiedustelukoneita sekä sota-aluksia.

– Se kertoo siitä, että Eurooppa toisaalta kyllä pystyy paljon enempään kuin usein ehkä ajatellaan, Vanhanen sanoo.

– Eurooppa ei toisaalta (tällä hetkellä) pysty korvaamaan strategisia kykyjä, kuten strategisia pommikoneita. Mutta jos näitä kykyjä onnistutaan lisäämään jollain aikavälillä, niin sitten tämä (aukkojen paikkaaminen) on ihan tehtävissä oleva asia.

Ankaran huippukokouksen suurin merkitys ei todennäköisesti muodostu yksittäisistä päätöksistä, vaan enemmänkin siitä, mistä ne kertovat pidemmällä aikavälillä:

– Nato on siirtymässä selvästi uuteen vaiheeseen, jossa ei puhuta enää Yhdysvaltojen osalta taakan jaosta, vaan taakan siirtämisestä. Se on ihan perustelu ajatus. On eurooppalaisten vastuulla hoitaa tämä asia. Ei se ole kohtuuton vaatimus amerikkalaisilta, Vanhanen tuumaa.

– Positiivista on se, että Eurooppa on viimeinkin alkanut ottaa tämän asian vakavasti. Puolustusinvestoinnit ovat kasvaneet ennennäkemättömällä vauhdilla, ja puolustusteollisuutta on laajennettu. Eurooppalaiset ovat osoittaneet valmiutta kantaa aiempaa suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan.

Hän suhtautuu toistaiseksi optimistisesti Ankaran huippukokoukseen.

– Jos kokouksessa ei synny tarpeetonta riitelyä ja retorista sapelin kalistelua julkisuudessa, niin tämä prosessi voidaan saada maaliin järkevällä tavalla.

– Toisaalta kun Trump tulee paikan päälle, mitä tahansa voi tapahtua. Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ei ole luottamusta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Niiden välillä vallitsee tällä hetkellä aika iso epäluottamus.

Epämääräistä puhetta

Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa vähentää Euroopassa olevien joukkojensa määrää, mutta yksityiskohdat ja aikataulut ovat yhä auki.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön alkuvuodesta julkaisema uusi puolustusstrategia linjasi, että Yhdysvallat vähentäisi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Syyksi esitettiin, että Yhdysvallat keskittyy enemmän läntiseen Tyyneenmereen ja läntiseen pallonpuoliskoon.

Toukokuussa puolustusministeri Pete Hegseth peruutti äkillisesti panssariprikaatin yhdeksän kuukauden rotaation Puolaan Fort Hoodista, Texasista. Trump kuitenkin ilmoitti tuolloin lähettävänsä 5 000 sotilasta Puolaan. Lisäjoukkoja ei kuitenkaan ole vielä lähetetty, ja uhkana on edelleen joukkojen lisäleikkaukset Euroopassa.

– Viimeisten kuukausien aikana on kuultu hyvin epämääräistä puhetta siitä, mitkä joukot olisivat siirtymässä pois ja siirtyvätkö ne Euroopan sisällä jonnekin vai ei, Vanhanen sanoo.

– Tämä on varmasti yksi niistä asioista, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan ja koordinoimaan Ankaran huippukokokusessa tai siihen mennessä, että mikä se Yhdysvaltain suunta ja tahtotila on. Tämä on aidosti sellainen asia, mikä on saanut liittolaiset ihmettelemään, että mitä tässä tapahtuu.