Euroopan jalostamokato voi uhata Naton ilmavoimien polttoainehuoltoa

Synkimmässä skenaariossa sotilasilmailun polttoainevajaus alkaisi jo 2030-luvun puolivälissä.
Plockin öljynjalostamo Puolassa. / Radoslaw Drozdzewski
Plockin öljynjalostamo Puolassa. / Radoslaw Drozdzewski
Plockin öljynjalostamo Puolassa. / Radoslaw Drozdzewski
Plockin öljynjalostamo Puolassa. / Radoslaw Drozdzewski

Euroopan öljynjalostamokapasiteetin supistuminen voi muodostaa Natolle vakavan logistisen pullonkaulan laajassa sodassa.

Haavoittuvuus nostettiin esiin Naton energiaturvallisuuden osaamiskeskuksen (ENSEC COE) syyskuussa julkaisemassa tutkimuksessa.

Fuelling the Forces to 2050 –raportissa tarkasteltiin Euroopan Nato-maiden sotilaallisen polttoainehuollon kestävyyttä vuoteen 2050 asti. Tutkijat mallinsivat Aktualne-sivuston mukaan kaikkiaan 252 erilaista tulevaisuuden kehityskulkua ja noin 6 000 skenaariovuotta.

Lentopetroli muodostaa rauhan aikana noin 60–72 prosenttia sotilaallisesta polttoaineenkulutuksesta. Sodassa osuus nousisi 75–80 prosenttiin.

Juuri lentopetrolin saatavuudessa Eurooppa on erityisen haavoittuva. Varastot vastaavat nykyisin noin 49 päivän kulutusta, kun kaikkien öljytuotteiden yhteenlaskettu varmuus on noin 120 päivää. Lisäksi 27–30 prosenttia Nato-Euroopan lentopetrolista tulee alueen ulkopuolelta.

Jalostamoja on yhä vähemmän

Tutkijoiden mukaan Euroopan jalostamokapasiteetti vähenee nopeammin kuin perinteisten polttoaineiden kysyntä. Vuodesta 2015 lähtien noin 16 prosenttia Nato-Euroopan jalostamoista ja seitsemän prosenttia niiden kapasiteetista on poistunut käytöstä.

Muutos liittyy osaltaan liikenteen sähköistymiseen ja ilmastopolitiikkaan, jotka vähentävät etenkin tieliikenteen fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Samalla lentoliikenteen kerosiinin kulutus ei vähene vastaavasti.

Tutkimuksen pahimmassa skenaariossa Nato joutuisi laajassa viidennen artiklan sodassa ohjaamaan välittömästi 45 prosenttia siviililentoliikenteen lentopetrolista sotilaskäyttöön. Vuoteen 2035 mennessä osuus nousisi 60 prosenttiin.

Jos sotilaallinen kysyntä samalla kasvaisi, jalostamoita suljettaisiin nopeasti, vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto jäisi jälkeen ja tuonti häiriintyisi, edes siviilikäytön täydellinen rajoittaminen ei enää riittäisi. Mallissa lentopolttoaineen vajaus olisi 2030-luvun puolivälistä lähtien 4,7 miljoonaa tonnia ja voisi kasvaa kohti 50 miljoonaa tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Tutkimus ei ole Naton virallinen linjaus. Osaamiskeskus korostaa raportissa, että näkemykset ovat kirjoittajien omia. Mallinnus ei myöskään ole ennuste siitä, että polttoaine loppuisi, vaan arvio olosuhteista, joissa nykyinen järjestelmä ei enää kestäisi.

Polttoainehuollolla on merkitystä myös Suomen varautumiselle. Ilmavoimille hankitaan 64 F-35A-monitoimihävittäjää, jotka toimitetaan vuosina 2026–2030 ja muodostavat vuosikymmenen lopulla ilmavoimien päälentokaluston.

Nato-keskuksen tutkijat eivät esitä ratkaisuksi vihreästä siirtymästä luopumista. He suosittelevat strategisesti tärkeän jalostamokapasiteetin säilyttämistä, suurempia varastoja, tuonnin hajauttamista sekä vaihtoehtoisten lentopolttoaineiden tuotannon nopeaa kasvattamista.

Euroopassa tuotetut vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat pitkällä aikavälillä jopa parantaa puolustuksen huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta ulkomaisesta öljystä. Ongelmana on, ettei uutta kapasiteettia ole vielä riittävästi korvaamaan mahdollisesti menetettävää perinteistä tuotantoa.

Ruotsalaislentäjät seurasivat yön aikana useita Puolan ilmatilassa liikkuneita kohteita vaikeissa sääolosuhteissa.
Europarlamentaarikon mukaan suoraa sotilaallista vastausta Venäjälle ei yleensä seuraa.
Ukrainalaiset droonilentäjät opettavat liittolaisilleen, miten halvat lennokit ovat muuttaneet taistelukenttää.
Mainos