Suomalaiset europarlamentaarikot pitävät hyvänä, että Euroopan parlamentti selvittää perusteellisesti Venäjän vakoojaksi paljastuneen latvialaismeppi Tatjana Ždanokan tapauksen.
Parlamentti käy Ždanokan tapauksen tiimoilta keskustelun tiistaina 6. helmikuuta. Tapauksesta on valmisteilla myös päätöslauselma, joka on määrä antaa torstaina. Tapaus on nimetty niin sanotuksi ’Russiagateksi’.
Osa suomalaismepeistä kommentoi tapausta perjantaina medialle järjestetyssä etäpressi-tilaisuudessa.
Latvian venäläisvähemmistöön kuuluva Ždanoka on kuulunut vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin (EFA) muodostamaan parlamenttiryhmään EFA:n edustajana. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) kertoi, että häntä varoitettiin latvialaisen toiminnasta.
– Latvialaismeppi on toiminut meidän sivuryhmässä. Kun aloitin parlamentissa, (europarlamentaarikko) Heidi Hautala (vihr.) itse asiassa varoitti minua, että tuo henkilö (latvialaismeppi) on vähän epäilyttävä ja järjestää Venäjän suurlähetystön ja Venäjän valtion yhteyksissä asioita. Tuskin Hautalakaan kuitenkaan arvasi, että kyse on näin vakavasta asiasta, Niinistö kommentoi.
– Ikävä, että tässä tulee leima venäjänkielisiä vähemmistöjä kohtaan. Samalla pitää tunnistaa, että on realismia, että Venäjä pyrkii käyttämään venäjänkielisiä vähemmistöjä EU-maissa hyväkseen ja värväämään heitä tukemaan Venäjän valtion asiaa näinkin härskein tavoin, hän jatkaa.
Niinistö peräänkuuluttaa menettelytapojen käymistä läpi, jotta parlamentti ja unioni pystyvät ehkäisemään ja puuttumaan toimintaan aikaisemmin, jos vastaavanlaisia epäilyjä tulee jatkossa.
– En tuntenut latvialaismeppiä ja siinä vaiheessa, kun olin ryhmässä, hän oli hyvin passiivinen ryhmän jäsen eikä päässyt vaikuttamaan ryhmän kantoihin, hän kertoo.
Sosialidemokraattien europarlamentaarikon Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mielestä vastaavien tapausten pitäisi tulla esille aikaisemmin.
– Minua yllätti, miksi tässä on mennyt näin kauan. Latviassa on pidempään ollut korruptio-ongelmia. Tässä on poliitikko, jolla on ollut avointa Venäjä-mielisyyttä. Vakoiluepäily on ikään kuin tämän päälle paljastunutta konkreettista toimintaa. Parlamentti ottaa nämä tosissaan. Odotan päätöslauselmasta napakkaa. ’Russiagate’ täytyy perata läpi.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) muistuttaa, että vakoojia on aina ollut ja tulee aina olemaan.
– Varmaan tässäkin talossa niitä riittää. Oleellista on, edustavatko he oikeusvaltioperiaatteita noudattavaa ja perusarvoja kunnioittavaa niin sanottua läntistä demokratiaa vai tälle systeemille vihamielisiä tahoja. Venäjä on tällä hetkellä avoimen vihamielinen ja sen takia tässä on ratkaiseva ero. Nämä täytyy mahdollisuuksien mukaan kaivaa esiin.
Perussuomalaisten europarlamentaarikon Pirkko Ruohonen-Lernerin mielestä vastaaviin tapauksiin on vaikea puuttua erilaisista ongelmia ennaltaehkäisevistä rekistereistä huolimatta.
– Ongelma on, että jos epärehellinen ihminen haluaa olla bulvaanina hoitamassa eri tahojen intressejä parlamentissa, niin siihen on äärettömän vaikea päästä käsiksi, vaikka käytössä on sidonnaisuusilmoituksia ja avoimuusrekistereitä, hän toteaa.
Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen korostaa, että tapaukseen on rakennettu selkeät menettelytavat, joita nyt käytetään.
– Sen jälkeen, kun päätöslauselma on tehty, parlamentin johto tekee varmasti omat ratkaisunsa, hän kommentoi.
20 vuotta jatkunut FSB-yhteys
Alkuviikosta uutisoitiin, että latvialaismeppi Tatjana Ždanoka on pitänyt aktiivisesti yhteyttä ainakin kahteen Venäjän sisäisen tiedustelun FSB:n virkailijaan käytännössä lähes kaikki ne 20 vuotta, kun on toiminut europarlamentissa. Tiedot kävivät ilmi tietomurrosta, joka kohdistui Ždanokan sähköpostiin.
Ždanoka on vuotanut FSB-kontakteilleen parlamentin sisäisiä keskusteluja ja tietoa tulevista tapahtumista sekä pyytänyt apua erilaisten Venäjän hallinnon agendaa tukevien tapahtumien järjestämiseksi.
Euroopan vapaan allianssin (EFA) parlamenttiryhmään kuulunut Ždanoka erotettiin ryhmästä keväällä 2022 sen jälkeen, kun hän kieltäytyi tuomitsemasta Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Hänen edustamansa puolue (Latvialais-venäläinen unioini) erotettiin EFA:sta vuodeksi.