EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.
Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.
– Kokonaisuudessaan metsäkatoasetuksen arvioidaan aiheuttavan suomalaisille yrityksille noin 207 miljoonan euron perustamisvaiheen kustannukset ja noin 65 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset. Kyseessä on keskimääräisiin kustannuksiin perustuva arvio, ja siihen liittyy monia epävarmuuksia, tiivistää tiedotteessa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.
Selvityksen tavoitteena oli arvioida EU:n metsäkatoasetuksesta aiheutuvat suorat kustannukset suomalaisille yrityksille. Kustannusarviot perustuvat yrityshaastatteluihin ja kattavat sekä perustamisvaiheen että vuotuiset ylläpitokustannukset hyödykekohtaisesti ja yrityskoon mukaan. Kustannukset koostuvat muun muassa käytetystä työajasta, teknisistä investoinneista ja koulutuksista.
Selvitys ei sisällä epäsuoria kustannuksia, kuten mahdollisia raaka-aineiden hinnannousuja. Yritysten mukaan tuontihyödykkeiden, kuten kumin, kahvin, kaakaon, soijan ja öljypalmun tarjonta EU-alueelle saattaa vähentyä, mikä nostaisi raaka-ainehintoja ja kuluttajahintoja.
Selvitystä varten otettiin yhteyttä noin 100 yritykseen, joilla on toimialaluokituksen perusteella kaakaon, kahvin, kumin, nautaeläinten, puun, soijan ja/tai öljypalmun osalta metsäkatoasetuksen alaista toimintaa. Yrityksistä 25 osallistui tutkimushaastatteluihin.
Keskimääräiset asetuksen aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset vaihtelivat toimialoittain 8 000 eurosta 3,2 miljoonaan euroon. Tämä on huomattavasti enemmän kuin komission aiempi arvio (5 000–90 000 e), joka tosin perustui aiempaan sääntelykehykseen eikä ole suoraan vertailukelpoinen.
Tulosten perusteella yrityksen koko on merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä, kun taas hyödykekohtaiset erot jäivät vähäisemmiksi. Kustannusten keskiarvot suunnilleen kymmenkertaistuvat siirryttäessä pienistä yrityksistä keskisuuriin ja edelleen keskisuurista suuriin.
Toisaalta asetuksen kustannukset ovat suhteellisesti suurimpia pienissä yrityksissä, joissa keskimääräiset perustamiskustannukset voivat vastata jopa kolmasosaa keskimääräisestä nettotuloksesta ja vuotuiset ylläpitokustannukset lähes viidesosaa.
Suurimmat kokonaiskustannukset kohdistuvat puuhyödykettä käyttävälle toimialalle. Puuta käyttävien yritysten perustamiskustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 49 miljoonaa euroa.
Toiseksi suurimmat kustannukset kohdistuvat suuriin kaupan alan yrityksiin, joiden perustamiskustannukset ovat 54 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 12 miljoonaa euroa. Nautahyödykkeen toimialan osalta kustannukset olivat kolmanneksi suurimmat, mutta selvästi kahta muuta pienemmät.
Asetuksen vakavasta rikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun yläraja on kansallisesti säädettävä vähintään neljään prosenttiin yrityksen unionin laajuisesta liikevaihdosta. Pienissä yrityksissä maksun enimmäismäärä on keskimäärin 33 000–69 000 euroa, keskisuurissa 3,5–4,6 miljoonaa euroa ja suurissa yrityksissä 17,1–22,7 miljoonaa euroa. Kaupan alan suurissa yrityksissä määrä on keskimäärin 42,8 Me.
Toimialajärjestöille tehtyjen haastatteluiden perusteella seuraamusmaksun enimmäistaso on niin korkea, että siitä koituvat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski.
Selvityksen mukaan yritykset kaipaavat selkeää viestintää, käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja asetuksen toimeenpanoon. Tiedontarve koskee niin yrityksiä kuin palveluntarjoajia, kuten auditoijia ja tietojärjestelmätoimittajia. Myös EU-vastuuvelvoitteiden tehokasta koordinointia toivottiin, jotta byrokratian lisääntymiseltä vältyttäisiin.
Selvityksessä on useita epävarmuustekijöitä, joita aiheuttavat muun muassa otoksen pieni koko, yritysten vaihtelevat valmiudet ja asetuksen tulkintojen keskeneräisyys. Yritysten määrän arviointi perustui toimialaluokituksiin, jotka voivat johtaa sekä yli- että aliarvioihin. Yritykset valmistautuvat samanaikaisesti myös muihin EU:n vastuullisuusvelvoitteisiin, mikä vaikeutti kustannusvaikutusten erittelyä.
Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on vähentää metsien tilan heikkenemistä ja EU:n osuutta globaaliin metsäkatoon. Lisäksi sen tavoitteena on pienentää EU:n vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
Asetus tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sen soveltaminen alkaa 30.12.2025, paitsi pienten yritysten ja mikroyritysten osalta puoli vuotta myöhemmin. Pidennys ei koske sellaisia tuotteita, jotka ovat olleet EU:n puutavara-asetuksen piirissä.
