Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on lisätä kolmansien maiden puolesta tehtävän intressivaikuttamisen avoimuutta EU:ssa. Valtioneuvosto lähetti direktiiviehdotuksen tänään eduskunnalle tiedoksi ja tukee ehdotuksen tavoitetta.
Asiasta kertoo oikeusministeriö tiedotteessa.
Komissio ehdottaa, että EU:n sisämarkkinoille luotaisiin yhdenmukaiset avoimuusvaatimukset kolmansien maiden puolesta toteutettavalle vaikuttamistoiminnalle. Kolmansia maita ovat kaikki valtiot, jotka eivät ole Euroopan talousalueen jäseniä – esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina.
Ehdotuksen mukaan taloudellista hyötyä vastaan ETA:n ulkopuolisten maiden puolesta edunvalvontaa harjoittavat yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt joutuisivat jatkossa rekisteröitymään julkiseen rekisteriin sekä raportoimaan tietoja harjoittamastaan vaikuttamistoiminnasta.
Tällaiseksi intressivaikuttamiseksi katsottaisiin esimerkiksi yhteydenpito päättäjiin ja virkamiehiin kaikilla hallinnon tasoilla, viestintä-, markkinointi- ja ruohonjuurikampanjointi sekä tutkimuksen ja opetuksen kautta vaikuttaminen.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi perustettava omat, kansalliset rekisterit kolmansien maiden puolesta tehtävän vaikuttamisen rekisteröintiin sekä määriteltävä rekistereistä vastaavat viranomaiset ja sanktiot. Ehdotus mahdollistaisi kansallisten avoimuusrekisterien ja ilmoittajansuojadirektiivin kautta luotujen mekanismien hyödyntämisen sääntelyn toimeenpanossa.
Suomessa avoimuusrekisteri aloitti toimintansa tammikuussa 2024.
Ehdotus ei kuitenkaan koske julkishallinnon toimijoiden yhteydenpidolle asetettuja kattavia läpinäkyvyyden velvoitteita, joita kansallinen avoimuusrekisterilaki sääntelee, eikä direktiivi siis ulottaisi kansallisen avoimuusrekisterin mukaisia raportointivelvoitteita eduskuntaa ja ministeriöitä laajemmaksi. Direktiiviehdotus keskittyy ensisijaisesti toimijoiden rekisteröintiin ja harjoitettua toimintaa kuvattaisiin vain yleisellä tasolla.
Erilaisia rekisterimalleja valtioiden laskuun vaikuttamisen tunnistamiseksi on muuallakin. Pahamaineisin on Venäjän ”agenttirekisteri”, johon kirjattuihin kohdistuu tiukkoja vaatimuksia toimintansa ilmoittamisesta. Venäjä nimeää ”ulkomaisiksi agenteiksi” tahoja, joiden se katsoo sekaantuvan poliittiseen toimintaan ja saavan rahoitusta ulkomailta. Monesti tämä tarkoittaa tahoja, joiden näkemys ei ole riittävän tarkasti linjassa Kremlin virallisten näkemysten kanssa.
Myös Yhdysvalloilla on oikeusministeriön ylläpitämä ”agenttirekisteri”. Se perustettiin jo vuonna 1938, ensisijaisena tavoitteenaan torjua natsi-Saksan propagandaa. Esimerkiksi Venäjän valtio-omisteiset, ulkomaille sisältöjä tuottavat Sputnik ja RT (ent. Russia Today) määrättiin rekisteröitymään vieraan valtion toimijoiksi vuonna 2017. Venäjä sydämistyi asiasta, ja täydensi omaa vuodelta 2012 peräisin ollutta agenttilakiaan koskemaan myös mediaa.