Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä järjesti keskiviikkona julkisen kuulemisen, jossa käsiteltiin sopeutustoimien kansainvälisiä esimerkkejä.
Kuulemistilaisuudessa puhunut EU:n talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja Tuomas Saarenheimo kertasi viime vuosikymmenen eurokriisin opetuksia.
– Joskus kuulee väitettävän, että eurokriisissä säästettiin liikaa. On kuitenkin harhaanjohtava väite, että pienemmillä säästöillä olisi tuolloin päästy parempiin tuloksiin. Oltiin tottumattomia, mopo karkasi käsistä ja yritettiin soveltaa malleja, jotka eivät soveltuneet alueen talouksiin, Saarenheimo totesi.
Hänen mukaansa taloudessa kannattaa välttää vauhtisokeutta ja jarruttaa ajoissa.
– On helpompaa jättää rahareikä luomatta kuin löytää säästöt myöhemmin. Finanssipoliittinen kerroin on suurempi taantumassa kuin korkeasuhdanteessa, hän painotti.
Saarenheimo korosti, että julkisen talouden tasapainottaminen ei tapahdu kertarysäyksellä vaan vaatii pitkäaikaisen ponnistuksen.
– Säästöjen pitää olla kunnianhimoisia ja niiden pitää vakuuttaa rahoitusmarkkinat siitä, että suunta on oikea. Siitä kannetaan sitten hyöty matalampien korkojen muodossa.
Saarenheimo muistutti myös, että julkisen talouden rakenteella ja laadulla on merkitystä.
– Kasvun edellytyksistä on pidettävä huolta. Sopeutustoimien pitää kohdistua tavalla, joka koetaan yhteiskunnassa oikeudenmukaisena, jotta sosiaalinen koheesio kyetään ylläpitämään.
Julkisen talouden velkakriisin kanssa kamppailevan Suomen talouden osalta Saarenheimo muistutti, että Suomen pankkisektorilla ei ole tällä hetkellä ongelmia, kiinteistöjen hinnat eivät ole karanneet käsistä ja rakennussektorilla ei ole kuplaa.
Lopuksi hän muistutti, että kurinalainen julkinen talous ei tarkoita poliittista vaihtoehdottomuutta.
– Esimerkiksi Kreikan velkakriisissä pelottavin osa oli apatia, joka alkoi juurtua Kreikan poliittiseen elämään. Kansalaisten keskuudessa syntyi tunne siitä, ettei äänestämisellä ole merkitystä.
Tilaisuudessa puhunut EU-komission talouden ja rahoituksen osaston varapääjohtaja Declan Costello toi kuulemiseen komission terveiset ja esitti joitain politiikkatoimia Suomelle harkittavaksi.
Costellon mukaan muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista on jatkettava etuusjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi, työnteon kannustimien parantamiseksi ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi samalla, kun otetaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeet. Lisäksi hän esitti, että hyvinvointialueiden toimintoihin on edelleen tehtävä uudistuksia ja hienosäätöjä.
