Euroopan komissio antoi tänään perjantaina ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta.
Tavoitteena on edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamista ja pitää päästökauppasektorin sääntely ennakoitavana.
Ison kuvan tavoitteena on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2040 mennessä.
Päästökaupassa oleellisessa osassa ovat päästöoikeudet. Nykyisen sääntelyn mukaan päästöoikeuksien kokonaismäärää vähentävä kerroin on 4,3 prosenttia vuosina 2028–2030. Komission ehdotuksessa vuotuinen päästövähenemä eli kerroin olisi 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035 ja 1,7 prosenttia vuosina 2036–2040.
Käytännössä pienempi kerroin sallii suuremman päästömäärän tuottamisen ja laskee samalla päästöoikeuden hintaa. Alhaisempi hinta voi vähentää halukkuutta investoida puhtaisiin ratkaisuihin.
Komissio ilmaisi tavoitteekseen lisätä joustoja teollisuudelle ja tasapainoilla geopoliittisten haasteiden sekä kilpailukyky- ja ilmastohaasteiden ristipaineessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan päästökauppa on pidettävä johdonmukaisena.
– Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi. Päästökauppa on pidettävä johdonmukaisena, jotta yritykset uskaltavat jatkossakin investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Suomalaiset yritykset ovat olleet tässä edelläkävijöitä ja lähes päästöttömän sähköntuotannon maana Suomi hyötyy vahvasta päästökaupasta, Multala sanoo tiedotteessa.
Komissio kytkisi myös hiilidioksidin talteenoton päästökauppaan. Tavoitteena on luoda lisää kysyntää talteenoton ratkaisuille ja samalla tarjota joustoa päästövähennyksiin. Hiilensidontayksiköiden käyttömahdollisuudella on merkitystä erityisesti sektoreille, joilla viimeisten päästöjen vähentäminen on haastavaa. Etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia.
Esityksessään komissio uudistaisi päästökaupan markkinavakausmekanismia, jotta se tasaisi EU:n päästöoikeuden hinnan vaihtelua myös tulevina vuosina. Tavoitteena on varmistaa, että päästöoikeusmarkkina toimii sujuvasti ja ennakoitavasti.
Yhdyskuntajätteen poltto sisällytettäisiin päästökauppaan asteittain vuosina 2031–2034.
Talvimerenkulku on huomioitu esityksessä
Lisäksi komissio ehdottaa, että päästökauppaa laajennettaisiin meri- ja lentoliikenteen osalta. Meriliikenteessä otettaisiin käyttöön ilmaiset päästöoikeudet. Tavoitteena on, että meriliikenteessä käytettäisiin entistä vähemmän fossiilisia polttoaineita. Ilmaisia päästöoikeuksia myönnettäisiin laivayhtiöille uusiutuvien polttoaineiden, sähkön tai tuulipropulsion hyödyntämistä vastaan. Ilmaisten oikeuksien kokonaismäärä olisi rajattu.
Komission ehdotuksessa on huomioitu talvimerenkulun erityisolosuhteita. Nykyistä helpotusta jääluokitetuille aluksille ehdotetaan jatkettavaksi vuoteen 2035.
– Talvimerenkulun huomioimisen voi tulkita kädenojennukseksi Suomelle. Työ jatkuu ja neuvotteluissa pyrimme kehittämään helpotusta, jotta se kattaisi paremmin talvimerenkulun Suomen ulkomaankaupalle aiheuttaman lisärasitteen, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo tiedotteessa.
Komission esitys mahdollistaisi myös päästövähennysten ostamisen EU:n ulkopuolelta, eli kansainvälisiä ilmastoyksiköitä voitaisiin käyttää päästötavoitteen saavuttamisessa. Käytännössä päästövähennysten ostaminen tarkoittaa sitä, että EU voisi rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja unionin ulkopuolella.
Päästökauppa on ollut Suomelle kilpailuetu
Suomen näkemyksen mukaan kansainvälisten yksiköiden käyttö päästökauppasektorin tavoitteen tukemiseen tulisi rajata mahdollisimman vähäiseksi. Suomen päästöt ovat vähentyneet päästökauppasektorilla muuta EU:ta nopeammin, minkä vuoksi korkea päästöoikeuden hinta on suomalaisille yrityksille kilpailuetu.
– Suomelle on tärkeää säilyttää päästökauppajärjestelmä keskeisenä välineenä teollisuuden vähähiilistämisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkamme työskentelyä sen varmistamiseksi, että päästökauppasektorin panos EU:n 90 prosentin ilmastotavoitteeseen on riittävä ja elinkeinoelämän investointivarmuus sekä kannustimet puhtaalle siirtymälle säilyvät, Multala sanoo.
Hallitus muodostaa seuraavaksi komission ehdotukseen kannan ja tiedottaa siitä eduskuntaa lokakuussa. Komission tavoitteena on, että päästökauppadirektiivin uudistamisesta saadaan sopu aikaan alkuvuodesta 2027.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan esitys tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta. EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki pitää tärkeänä sitä, että EU:n 90 prosentin tavoitteesta ei tingitä.
– Suomalaisittain on olennaista, että päästökauppasektorin osuus EU:n 90 prosentin tavoitteesta pysyy ehdotetun mukaisena. Muutoin puhtaaseen siirtymään jo investoineiden yritysten asema heikkenisi. Lisäksi se siirtäisi painetta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille – ilmastotoimia jouduttaisiin tekemään entistä enemmän esimerkiksi liikenteessä, mikä tulisi kalliiksi.