Virossa asiantuntijat ja päättäjät ovat asettuneet vastustamaan Euroopan unionin suunnittelemaa nuorten somekieltoa.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi viime viikolla, että esitys voisi valmistua jo kesän aikana. 13-16-vuotiaat saisivat jatkossa käyttää somea vain vanhempiensa luvalla ja sitä nuoremmat eivät lainkaan. Von der Leyenin mukaan keskustelua haitoista ei voi enää sivuuttaa, vaan lapsia on suojeltava vahingolliselta sisällöltä ja koukuttavilta algoritmeilta.
Viron yleisradion ERR:n mukaan asiantuntijat eivät kannata somen täyskieltoa alle 16-vuotiaille, vaikka palveluissa onkin useita ongelmia. Sovellukset kuten Facebook, YouTube ja TikTok keskittyvät paljon siihen, miten käyttäjä saataisiin pysymään mukana mahdollisimman pitkään.
– Bisnesmallin kannalta ajateltuna suosittelualgorimit ovat ehdottoman tärkeitä. Huomioarvoa mitataan sen perusteella, kauanko käyttäjä viettää alustalla, skrollaako aktiivisesti, katsooko loppuun asti ja mitä klikkaa, toteaa osallisuuden kulttuurin professori Katrin Tiidenberg Tallinnan yliopistosta.
Keskimäärin teini-ikäinen viettää somessa 2-3 tuntia päivässä, josta vuoden mittaan kertyy kuukausi. Jotkut viettävät verkossa kuusikin tuntia päivässä. Haitallisen sisällön näkeminen ja groomausviestien vastaanottaminen aikuisilta on yleistä.
– Meidän ei tarvitse hyväksyä, että lapsemme vedetään yhä äärimmäisempään sisältöön. Meidän ei tarvitse hyväksyä, että tyttöjen ja naisten kuvista luodaan tekoälyllä seksualisoituja kuvia, von der Leyen sanoi.
Foresight Centerin asiantuntijan Eneli Kindsikon mukaan kielto ei ole kuitenkaan mikään ihmeratkaisu, vaan ongelmia tulisi lähestyä monelta taholta.
– Pitäisi säännellä haitallista sisältöä ja koukuttavaa ympäristöä. Asiantuntijoiden mukaan alustat pitäisi suunnitella uudelleen. Palvelut omistavien yhtiöiden tulisi korjata addiktoivat ominaisuudet, hän sanoo.
Usea Euroopan maa valmistelee jo somea suitsivaa kansallista sääntelyä. Ranska on pisimmällä, sillä siellä määräys, joka koskisi alle 15-vuotiaita, on tarkoitus saada voimaan ensi syksynä.
Australia otti ensimmäisenä maailmassa alle 16-vuotiaiden somekiellon käyttöön viime vuoden lopussa. Australiassa tehdyn tutkimuksen alustavat tiedot kuitenkin osoittavat, että 60-70 prosenttia nuorista käyttää somea edelleen.
– He joko vaihtoivat ikänsä tileille tai käyttävät alustoja kirjautumatta sisään. Tämä aiheuttaa toisen ongelman, sillä emme tiedä mitä lapset tekevät tai näkevät verkossa, sanoo Tiidenberg.
Somella on myös hyvät puolensa
Australian kokemukset eivät ole vaikuttaneet Euroopassa. Kieltoajatusta on julkisesti vastustanut jäsenmaista Viron lisäksi vain Belgia.
Virolaisasiantuntijoiden mukaan somella on myös hyvät puolensa, muun muassa yksinäisyyden kokemuksen vähentäminen.
Kindsikon mukaan virolaisnuoret kokevat vähäisempää yhteisöllisyyden tunnetta kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Sisäisen turvallisuuden viraston tekemä selvitys puolestaan kertoo, että nuoret, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään, liikkuvat helpommin kohti ääriajattelua.
– Sosiaalisesta mediasta nuoret saavat huomiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, Kindsiko sanoo.
Tiidenberg listaa hyviksi puoliksi myös nuoren oman indentiteetin positiivisen muotoutumisen ja esimerkiksi digilukutaidon ja luovuuden kehittymisen.
Kiellon toteuttaminen käytännössä mietityttää myös. Von der Leyenin mukaan EU on tuomassa iän todentamiseen oman sovelluksen, joka muistuttaa koronapandemian aikana käytössä ollutta koronatodistusta.
Viron sosialidemokraatteja edustava Riina Sikkut sanoo, että tämä herättää kysymyksiä tietosuojasta: käyttääkö sovellus kasvojentunnistusta, mitä tietoa se pyytää ja miten tietoa säilytetään.
– Asia vaatii huolellista keskustelua. Henkilökohtaisesti ajattelen, että lapsen syntymäaika ei ole sen arkaluonteisempaa tietoa kuin se, että he jo nyt julkaisevat kasvokuvansa ja kuvia huoneistaan verkossa, Sikkut toteaa.
LUE MYÖS:
USU: 62 prosenttia suomalaisista kieltäisi somen alle 15-vuotiailta