EU halusi luopua kesäajasta – tämän takia kelloja kuitenkin siirretään

Suomi siirtyy sunnuntain vastaisena yönä talviaikaan.
Suomi siirtyy sunnuntain vastaisena yönä talviaikaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Suomi siirtyy sunnuntain vastaisena yönä talviaikaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomi siirtyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä talviaikaan. Kelloja siirretään sunnuntaiaamuyöllä kello neljältä yhdellä tunnilla taaksepäin.

Takaisin kesäaikaan siirrytään jälleen maaliskuun viimeisenä sunnuntaina.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kellon siirtämisestä päätetään EU-tasolla, ja myös itse siirto tapahtuu samalla hetkellä kaikissa EU-maissa. Tällä varmistetaan, että esimerkiksi kansainvälisessä juna- ja lentoliikenteessä ei ilmeenny ongelmia aikataulutuksen suhteen.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan hetki, jolloin kelloja siirretään, ei ole sattumaa.

– Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomessa erillistä kesä- ja talviaikaa on noudatettu vuodesta 1981 lähtien.

Kellojen siirtelystä luopumista on toivottu jo pitkään. Vuonna 2018 tehdyn julkisen kuulemisen mukaan 84 prosenttia EU-kansalaisista halusi lopettaa kellonajan siirron. Samana vuonna Euroopan komissio esittikin kesäajasta luopumista.

Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen vuonna 2019, mutta sen jälkeen suunnitelma on pantu jäihin. Syynä ovat jäsenmaat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kesäajasta luopuminen täytyisi hyväksyä parlamentin lisäksi jäsenmaiden edustajista koostuvassa ministerineuvostossa, mutta se ei ole halunnut ottaa asiaa käsittelyyn. Osasyy haluttomuudelle on se, että kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet kantaansa asiaan.

Suunnitelma on siis käytännössä ollut jäissä vuodesta 2019 lähtien.

Jos neuvosto olisi hyväksynyt ehdotuksen alkuperäisen aikataulun mukaisesti, kelloja olisi siirretty viimeisen kerran vuonna 2021.

Unkari on ajautunut lähihistoriansa pahimpaan kriisiin, sanoo Timo Heinonen.
Alueellinen geopoliittinen tyhjiö ei voi olla asiantuntijoiden mukaan täyttymättä tavalla tai toisella.
Lähi-idän tilanne osoittaa taas, miksi irtautuminen fossiilienergiasta on tärkeää, Sari Multala toteaa.
Mainos