Kreikan valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis arvioi Financial Timesin haastattelussa, että monet velkakriisin aikana vaadituista kovista talousuudistuksista olivat ”ehdottoman välttämättömiä” Kreikan nykyisen talouskäänteen aikaansaamiseksi.
Kreikalta edellytettiin rajuja säästötoimia ja talouden rakenteellisia uudistuksia vastineeksi yli 250 miljardin euron tukipaketista vuosina 2010-2018. Monet kreikkalaiset ovat syyttäneet Euroopan komissiota, Euroopan keskuspankkia ja kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää talouskriisin aikana koetusta massatyöttömyydestä ja epävakaudesta.
Nyt Kreikka on kuitenkin yksi niistä vain viidestä EU-maasta, joissa valtiontalous on perusylijäämäinen. Sillä tarkoitetaan, että valtion tulot ylittävät menot, jos korkomenoja ei oteta huomioon.
Korkomenotkin mukaan laskettuna Kreikan julkinen talous oli vuonna 2024 noin 1,2–1,3 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroopan komissio ennakoi ylijäämän pysyvän noin 1,1 prosentissa.
Monet Kreikalta vaadituista uudistuksista olivat Kyriakos Pierrakakisin mukaan edellytys Kreikan sittemmin kokemalle talouden nousulle. Hän sanoo, että konsteihin sisältyi silti myös kielteisiä puolia.
– Ehdottaisin, että opimme tulevaisuuden varalle läksymme näiden toimeenpanosta ja yritämme – jos jossain maassa tähän on tarvetta – panna toimeen mieluummin sen, mikä toimi kuin sen, mikä ei toiminut, euroryhmän puheenjohtajana toimiva Pierrakakis sanoo.
Uudistukset koostuivat kovista julkisen talouden menojen leikkauksista ja tulojen kasvattamisesta muun muassa verouudistusten avulla. Lisäksi puututtiin myös Kreikan työmarkkinoihin ja eläkejärjestelmään ja vapautettiin varsin säänneltyä taloutta. Reformit pudottivat FT:n mukaan Kreikan bruttokansantuotetta jopa neljänneksellä vuosina 2008-2013 ja työttömyys nousi pahimmillaan 26,6 prosenttiin.
EU:n silloiset talouspäättäjät ovat myöntäneet, että uudistukset olivat liiankin kovia tilanteeseen nähden. Vaikka hinta oli rankka, puhuvat tulokset kuitenkin puolestaan.
Kreikka pääsi pois tukiohjelmasta vuonna 2018 ja maksoi IMF:n lainansa pois etuajassa neljä vuotta myöhemmin.
Kreikka ei myöskään tämän vuoden lopussa ole enää euroalueen velkaantunein valtio. Kreikan valtion velkasuhde kävi huipussaan 209 prosentissa BKT:sta. Tänä vuonna se on arviolta enää 137,6 prosenttia ja alle Italian velkasuhteen.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis huomautti viime viikolla, että aiemmin talouskurimuksessa olleilla EU-mailla kuten Portugalilla, Irlannilla ja Espanjalla menee nyt paremmin kuin monilla muilla.
Samaan kiinnitti hiljattain huomiota myös EU:n keskuspankin väistyvä varapääjohtaja, espanjalainen Luis de Guindos.
– Maat, jotka panivat toimeen uudistuksia 10-15 vuotta sitten pärjäävät nyt paremmin kuin muu euroalue.