Ukrainan 3. armeijakunnan apulaiskomentaja Rodion Kudrjashovin mukaan Vivaldi-operaation onnistumisen edellytykset luotiin järjestämällä joukkojen johtaminen uudelleen, vaihtamalla komentajat, muodostamalla joukko-osastoja uudelleen sekä yhdistämällä tiedustelu, droonit, logistiikka ja esikunnat yhdeksi kokonaiseksi järjestelmäksi.
– Siksi Vivaldi-operaation merkittävin tulos ei ole vain kartalla tapahtunut muutos, vaan myös itse taistelutavassa tapahtuneet muutokset, hän kirjoittaa Ukrainska Pravdan kolumnissa.
3. armeijakunta valmisteli Vivaldi-operaatiota yli puoli vuotta ennen varsinaista joukkojen etenemistä Lymanin suunnalla Donetskin alueen pohjoisosassa.
– Hyökkäys ei ala silloin, kun jalkaväki saa käskyn liikkua eteenpäin. Se alkaa paljon aikaisemmin: esikunnista, komentajista, ihmisten koulutuksesta, logistiikasta, tiedustelusta, miehittämättömistä järjestelmistä, tuesta ja kymmenistä päätöksistä, joista useimmat eivät koskaan päädy uutisiin, Kudrjashov kertoo.
Hänen mukaansa armeijakunnan ensimmäinen tehtävä oli pysäyttää tilanteen heikkeneminen Borovan ja Lymanin välisellä rintamalohkolla. Venäläisjoukot pyrkivät soluttautumaan pienissä ryhmissä ukrainalaisten asemien väliin, kokoamaan voimiaan puolustajan selustassa ja häiritsemään huoltoa.
Ukrainalaiset saivat vakautettua rintaman kesäkuuhun mennessä ja venäläisten soluttautumisalueet tuhottiin. Vasta tämän jälkeen voitiin ryhtyä kokoamaan omia joukkoja hyökkäystä varten.
Kudrjashovin mukaan alueella saatiin aikaan roolien muutos – ukrainalaiset lakkasivat reagoimasta hyökkääjän toimiin ja pakottivat venäläiset reagoimaan omiin toimiinsa.
Toinen keskeinen muutos koski Kudrjashovin mukaan komentamis- ja johtamistapaa. Osa 3. armeijakunnan alaisuuteen tulleista prikaateista oli kärsinyt raskaissa taisteluissa tappioita ja niillä oli henkilöstö- ja johtamisongelmia.
3. armeijakunnan komentajan Andrii Biletskyin linjauksen mukaan komentajan tuli vastata koko syklistä – aina sotilaan kouluttamisesta taistelukentällä saatuun tulokseen. Käytännössä tämä tarkoitti Kudrjashovin mukaan joidenkin komentajien vaihtamista, esikuntien uudelleenjärjestelyä ja aliupseerijärjestelmän vahvistamista.
– Nykyaikaisen komentajan on työskenneltävä valtavan tietovirran kanssa, tehtävä nopeita päätöksiä, ymmärrettävä miehittämättömien järjestelmien, logistiikan, tiedustelun ja naapuriyksiköiden ominaisuudet ja samalla oltava tukahduttamatta alempien tasojen aloitteellisuutta loputtomilla hyväksynnöillä.
– Armeija, jossa päätökset kulkevat tuntikausia komentoketjussa ylös ja alas, häviää armeijalle, joka käy läpi tämän prosessin minuuteissa.
Nykyaikainen sodankäynti
Rodion Kudrjashovin mukaan 3. armeijakunta muutti myös hyökkäysoperaatioiden ideaa.
– Monilla on edelleen melko yksinkertainen kuva: suuri määrä sotilaita, panssaroituja ajoneuvoja ja liikkumista eteenpäin. Mutta nykyaikainen taistelukenttä toimii eri tavalla.
– Ennen kuin sotilas voi edetä edes muutaman sadan metrin päähän, on tehtävä paljon töitä: meidän on löydettävä vihollinen, ymmärrettävä hänen logiikkaansa, riistettävä häneltä kyky tarkkailla normaalisti toimiamme, iskettävä logistiikkaan, tuhottava drooneja, rajoitettava reservien liikkumista ja vasta sitten luotava edellytykset rynnäkköryhmien toimille.
Hän kertoo, kuinka osana operaatio Vivaldia armeijakunnan miehittämättömien järjestelmien yksiköt runtelivat Venäjän logistiikkaa. Putkijohtoon ja varastoihin kohdistuneiden iskujen jälkeen vihollisen oli muutettava polttoaine- ja voiteluaineiden toimitusreittejä.
– Samaan aikaan operaatioon osallistui armeijakunnan prikaateja, tiedustelu- ja miehittämättömien järjestelmien yksiköitä sekä erikoisjoukkojen, sotilastiedustelun ja rajavartiolaitoksen lisäjoukkoja. Soluttautumisen torjumiseksi perustettiin yhteinen esikunta, joka koordinoi erikois- ja tiedusteluyksiköitä taktisella tasolla yhden suunnitelman puitteissa.
– Tämä on mielestäni yksi modernin sodankäynnin pääpiirteistä. Ei kymmenen vahvaa yksikköä, jotka taistelevat hyvin erikseen, vaan kymmenen erilaista elementtiä, jotka oikealla hetkellä alkavat toimia yhtenä järjestelmänä.
Kudrjashov katsoo, ettei Ukrainan ole järkevää vastata Venäjän suurempiin henkilöstö- ja materiaaliresursseihin samalla määrällisellä mallilla. Sen sijaan jokaisesta käytettävissä olevasta resurssista pitäisi saada mahdollisimman suuri vaikutus.
Hänen mielestään teknologian ja esimerkiksi droonien on kompensoitava Venäjän resurssietua.
Teknologia ei Kudrjashovin mukaan kuitenkaan korvaa johtamista. Suurikaan droonimäärä ei tuo etua, jos tiedustelutieto ei liiku nopeasti, maaliin ei saada vaikutusta ajoissa tai esikunta ei kykene liittämään yksittäisiä iskuja laajempaan suunnitelmaan.
Johtamiskulttuuri
Rodion Kudrjashovin mukaan Vivaldi-operaation tärkein opetus on se, ettei yksittäistä operaatiota voida kopioida sellaisenaan muualle.
– Kyse ei ole itse operaation skaalaamisesta, vaan kyvystä luoda tällaisia operaatioita.
– Tämä edellyttää johtamiskulttuuria, jossa pätevyys on tärkeämpää kuin muodollinen hierarkkinen asema, aliupseeristo on vahva, esikunnat kykenevät suunnittelemaan, teknologiat on integroitu yhdeksi järjestelmäksi ja huolto suunnitellaan osaksi taistelua.
Hänen mielestään Vivaldi osoittaa ainakin yhdellä rintamalohkolla, että tehokkaammalla johtamisella ja resurssien käytöllä voidaan saada aikaan tuloksia. Samalla hän muistuttaa Venäjänkin muuttavan jatkuvasti taktiikkaansa.
Kudrjašovin mukaan seuraava haaste on siksi kyetä oppimaan ja muuttamaan toimintaa vastustajaa nopeammin.