Vuodesta 1970 jatkunut asuntomessuperinne katkeaa ensi vuonna. Messut piti järjestää Keravalla, mutta kaupunki perui ne.
Kerava olisi joutunut maksamaan messuorganisaatiolle sakkomaksuja, jos tontteja jää rakentamatta. Päätös tehtiin jo viime joulukuussa, mutta Yle kertoo, että se etenkin nykytilanteessa näyttää viisaalta: messualueeksi suunnitellun Kivisillan 12 omakotitalotontista on rakenteilla vain yksi ja sekin ammattikoulun opiskelijoiden hankkeena.
Ylen haastatteleman kestävän rakentamisen professorin Matti Kuittisen mukaan koko asuntomessuidean täytyy muuttua.
– Hyvin suuret ja hulppeat, kovasti rahaa ja luonnonvaroja kuluttavat kohteet alkavat olla aika passé. On vaikea nähdä, mikä on niiden viesti tässä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden kriisissä, sanoo Aalto-yliopiston Kuittinen, joka kritisoi asuntomessuissa myös sitä, että ne useimmiten tehdään ”neitseelliseen” maastoon.
Keravan kaupunki aikookin järjestää Kivisillassa ensi kesänä kestävän rakentamisen tapahtuman.
Kuittinen muistuttaa rakentamisen päästöistä. Hänen mielestään Suomen kaltaisissa maissa pitäisi pystyä nyt visioimaan, mitä paremman huomisen rakentaminen on.
– Mahdollisimman vähän uudisrakentamista ja mahdollisimman paljon olemassa olevan rakennuskannan korjaamista ja uudistamista energiatehokkaaksi.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tyhjillään olevia toimistotiloja voisi muuttaa asunnoiksi.
Kuittisen mielestä nyt on myös aika miettiä kriittisesti, kuinka paljon tilaa oikeasti tarvitsemme ja mikä neliömäärä toimivalle asunnolle riittäisi.
Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio ei allekirjoita sitä, että messuille rakennettaisiin ”palatseja”.
– Yksityiset henkilöt rakentavat itselleen kodin, Tapio sanoo Ylelle.
Ilmastoviisas rakentaminen näkyy esimerkiksi tonttien hinnoissa, Tapion mukaan fiksuilla rakennussuunnitelmilla voi saada kunnalta tontin halvemmalla. Hän ei kuitenkaan torppaa ideaa messuista, joilla joskus olisi pääosin vain kunnostuskohteita.
