Hormuzinsalmen sulkeutuminen on tehnyt vakavaa vahinkoa energiamarkkinoille, vaikka vaikutukset eivät vielä näy täysimääräisesti länsimaiden arjessa. Tilanne voi asiantuntijoiden mukaan kärjistyä nopeasti, jos öljyn ja kaasun liikenne ei palaudu lähelle tavanomaista tasoa.
Öljymarkkinat antavat toistaiseksi rauhoittavan kuvan tilanteesta, mutta tämä voi olla Economistin analyysin mukaan harhaanjohtavaa. Vaikka Brent-öljyn hinta on pysynyt alle kevään huippujen, todellinen tarjontashokki on jo käynnissä.
Iranin sodan aikana maailmalta on jäänyt saamatta noin 550 miljoonaa barrelia Persianlahden öljyä, mikä vastaa lähes kahta prosenttia viime vuoden globaalista tuotannosta. Samalla joka kuukausi ilman Hormuzinsalmen liikennettä jää toimittamatta noin kaksi prosenttia maailman nesteytetystä maakaasusta.
Tilanne ei ole vielä iskenyt täysillä kuluttajiin. Polttoaine on kallistunut, mutta liikenne toimii ja varastot ovat pysyneet lähellä normaalia.
Tämä johtuu asiantuntijoiden mukaan pitkälti siitä, että sodan alkaessa merillä oli poikkeuksellisen paljon öljylasteja, jotka ovat hiljattain saapuneet perille. Nyt puskuri on käytännössä kadonnut.
Tarjonta kuivuu nopeasti
Saatavilla oleva öljy on vähenemässä. Merellä olevat varastot ovat supistuneet ennätystahtia, ja erityisesti bensiinin ja lentopolttoaineen määrät ovat jo historiallisen alhaisia.
Persianlahden viennistä riippuvainen Aasia on vaikeimmassa asemassa. Monien maiden kaupalliset varastot hupenevat nopeasti, ja strategisia reservejä aletaan käyttää loppuun. Japanin varastojen arvioidaan tyhjenevän toukokuussa.
Raaka-ainepula on pakottanut jalostamot leikkaamaan tuotantoa rajusti. Leikkaukset voivat kasvaa kesään mennessä jopa kymmeneen miljoonaan barreliin päivässä, jos salmi pysyy suljettuna.
Hinnat nousevat
Polttoaineiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Aasiassa bensiinin spot-hinta lähentelee 120 dollaria barrelilta ja diesel jopa 175 dollaria.
Kysyntä on laskenut lähinnä pakon edessä. Useat maat ovat ottaneet käyttöön polttoaineen säännöstelyä, etätyösuosituksia ja jopa koulujen sulkemisia. Yritykset, joilla ei ole riittäviä varastoja, joutuvat supistamaan toimintaansa.
Euroopassa hallitukset ovat tukeneet kuluttajia veronkevennyksillä ja tuilla, mikä pitää kysynnän korkeana. Tämä kuitenkin pahentaa markkinoiden epätasapainoa.
Eurooppalaiset jalostamot maksavat raakaöljystä huomattavasti enemmän kuin futuurihinnat antavat ymmärtää. Todellinen hinta on jopa 130–150 dollaria barrelilta.
Nykyhintojen pysyminen futuureja korkeammalla tasolla syö jalostamoiden kannattavuutta, koska ne joutuvat ostamaan kallista öljyä nyt, mutta myymään tuotteensa halvemmilla tulevaisuuden hinnoilla. Tämä voi pakottaa jalostamot leikkaamaan tuotantoa lähikuukausina.
Varastot hupenevat nopeasti
Euroopan lentopolttoainevarastot riittävät noin 50 päiväksi, mutta niiden ennustetaan laskevan jyrkästi ilman toimitusten normalisoitumista. Muilla alueilla varastot voivat loppua vielä nopeammin.
Tilannetta voisi pahentaa entisestään, jos Yhdysvallat rajoittaisi polttoainevientiään kotimaisen hintapaineen hillitsemiseksi.
Economistin mukaan energiamarkkinoita painaa kolme tekijää: tarjonnan kuivuminen, jalostuksen supistuminen ja keinotekoisen korkea kysyntä erityisesti Euroopassa. Jotta markkinat tasapainottuvat, jonkin näistä on muututtava merkittävästi.
Vaikka Hormuzinsalmi avattaisiin heti, tilanteen normalisoituminen kestäisi kuukausia. Arvion mukaan maailman öljyntuotannosta voi kadota pysyvästi jopa viisi prosenttia vuoden aikana.
Jos salmi pysyy kiinni, menetys voi kaksinkertaistua. Viimeksi vastaava äkillinen kysynnän lasku nähtiin koronapandemian aikana vuonna 2020, jolloin maailmantalous supistui yli kolme prosenttia. Nyt riski vastaavasta shokista kasvaa nopeasti.