Selvä enemmistö suomalaisista katsoo, että he osaavat ainakin oman talouden budjetointia, tasapainottamista ja säästämistä. Nämä oman talouden hallintaan liittyvät osa-alueet olivat kokonaisuutena LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä 65 prosentin mielestä eniten osattu taloustaito.
Enemmän kuin kaksi kolmesta kyselyn naisvastaajasta arvioi, että he osaavat oman talouden hallintataitoja ainakin kohtalaisesti. Miesvastaajista taito oli kohtuullisesti hallussa 62 prosentilla.
Oppi oman talouden hallintataidoista näyttää kasvavan ruuhkavuosiin asti. Kyselyssä suurin osuus taidon taitajista oli 35-44 –vuotiaissa vastaajissa. Yli 65 –vuotiaista vastaajista vain 57 prosenttia sanoi osaavansa oman talouden hallintataitoja. Osuus on vain jonkin verran suurempi kuin kyselyn nuoremmilla vastaajilla.
– Onpa suomalaisilla karmea itseluottamus talousosaamisessa. Kyselyn neljästätoista taloustaidosta vain kahta yli puolet suomalaisista luottaa osaavansa vähintään kohtalaisesti. Molemmat taidoista on hyvin ajankohtaisia, näitä taitoja moni on joutunut hiomaan viimeisen vuoden aikana, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee tuloksia tiedotteessa.
Peräti 57 prosenttia vastanneista arvioi omaavansa kohtuullisen hyvät taidot sähkösopimuksissa ja sähköyhtiöiden vertailussa. Viime vuonna nähty sähkönhinnan raju kallistuminen pakotti useat suomalaiset ottamaan selvää sähkösopimuksistaan, uusimaan niitä ja kilpailuttamaan sähköyhtiöitä. Muista sopimuksista tutuimpia olivat vuokrasopimukset.
– Inflaatio on tehnyt säästämisestä paljon aiempaa vaikeampaa ja pakottanut monet syynäämään menoja tiheällä kammalla. Toinen enemmistön luottama taito on sähkösopimuksen tekeminen (57 prosenttia vastaajista). Sähkön hankintavertailut eri sopimusmalleineen on varmasti ollut kansan mielessä, kun vielä syksyllä monen talous uhkasi kaatua talvipakkasiin.
Nummiaron mukaan Arjen katsaus –kyselyn vastauksista näkee, että suomalaisten luottamus omiin taloustaitoihin kulkee käsi kädessä omasta elämäntilanteesta tulevien tarpeiden mukaan. Vanhempain vapailla olevat isät ja äidit tuntevat vanhempainetuudet, kun taas opiskelijat tai työttömät kokevat tuntevansa julkiset edut, kuten opintotuet ja työttömyyskorvaukset.
– Perintö- ja testamenttiosaaminen luonnollisesti kasvaa iän myötä (43 prosenttia vastaajista, jotka 55-64 -vuotiaita). Yrittämisen taidot ovat tietysti keskittyneet yrittäjille (82 prosenttia vastaajista). Tulojen kasvun myötä sijoittamisen taitoihin luotetaan enemmän, mikä ei ole yllätys, kun rahaa riittää helpommin sijoitettavaksi ja siten kokemusta kertyy.
Noin joka kuudes vastannut sanoi, ettei osaa mitään esitetyistä taloustaidoista tai ei osannut vastata, tunnistaako itsellään taitoja vai ei.
Vaikka monen suomalaisen mielestä oman talouden perustaidot ovat melko hyvin tiedossa, niiden opettamisesta esimerkiksi kouluissa ei olisi haittaa. Oman talouden budjetointia, tasapainottamisesta ja säästämistä pitää hyvänä opetusaiheena 78 prosenttia Arjen katsaus –kyselyyn vastanneista.
Kyselyn nuorimmista vastaajista oman talouden hallintataitoja opettaisi kouluissa 70 prosenttia, kun heitä esimerkiksi 45-54 –vuotiaissa vastaajissa oli 82 prosenttia.
– Talousosaamista on pitkään yritetty työntää koulujen vastuulle sillä perusteella, että kaikki eivät näitä taitoja peri kotoaan ja kaikilla on oltava tuki välttää oman talouden karikot, kuten pikavipit, ja saada eväät ainakin varautumiseen ja miksei myös vaurastumiseen. Tämä päivänä kuitenkin keskustellaan paljon oppimisen vaikeuksista jopa lukemisessa ja laskemisessa, joiden päälle monet taloustaidotkin perustuvat. Ehkä koulun on annettava keskittyä perustehtäviinsä ja muiden yhteiskunnan toimijoiden astuttava selvemmin tukemaan taloustaitoja, luomaan selkeää oppimateriaalia ja viestimään nuorten taajuudella, Nummiaro sanoo.
– Omien lapsieni kautta olen havainnut, että peruskoulussa talousasioita sisältyy ihan mukavasti oppimäärään, esimerkiksi yhteiskunnan rakenteiden opiskeluun, soveltavasti matematiikan tehtäviin ja paljon intoa synnyttävään yrityskylä –toimintaan.
Lähes kaksi kolmesta vastanneesta katsoo, että työsopimuksiin ja palkkaukseen liittyviä taitoja ja tuntemusta olisi hyvä opettaa kouluissa. Sen sijaan mielipidehajontaa on enemmän muiden taloustaitojen opettamissa. Vähiten kannatusta saavat eläke-etuuksiin, edunvalvontavaltuukseen tai henkivakuuttamiseen liittyvien asioiden opettaminen.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 6.–16. tammikuuta 2023 yhteensä 1 043 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.