Saksan uusi sosiaaliturvauudistus astuu voimaan heinäkuun alussa ja vaikuttaa noin 5,5 miljoonan etuudensaajan tilanteeseen.
Nykyisen Bürgergeld-työttömyyskorvauksen tilalle tulee uusi ”Grundsicherungsgeld”-etuus, joka astuu voimaan asteittain heinäkuusta lähtien. Maan parlamentti hyväksyi uudistuksen maaliskuun alussa äänin 320–268.
Saksalainen sosiaalioikeusasiantuntija Utz Anhaltin mukaan etuuden saajat menettävät kolme keskeistä oikeutta, kertoo Gegen-Hartz-media.
Ensimmäinen menetettävä oikeus on niin sanottu sovittelumenettely. Jos etuuden saaja ja paikallinen työvoimatoimisto Jobcenter eivät päässeet aiemmin yhteisymmärrykseen suunnitelmasta, asia voitiin viedä riippumattomaan sovitteluun.
Heinäkuusta alkaen tämä välivaihe poistuu, ja viranomainen voi päättää velvoitteista yksipuolisesti hallintopäätöksellä.
Anhaltin mukaan muutos tarkoittaa, että erimielisyydet hakemuksista, koulutuksista, työvoimapoliittisista toimenpiteistä tai terveydellisistä rajoitteista johtavat nopeammin etuuden leikkauksiin.
Omaisuussuoja tiukentuu
Toinen muutos koskee omaisuutta. Aiemmin Bürgergeld-saajalla oli ensimmäisen vuoden ajan suoja, joka mahdollisti jopa 40 000 euron omaisuuden säilyttämisen.
Tämä karenssiaika poistuu, ja sen sijaan otetaan käyttöön uusi ikäkohtainen suojaomaisuus. Alle 30-vuotiailla suojattu omaisuus on 5 000 euroa, 31–40-vuotiailla 10 000 euroa, 41–50-vuotiailla 12 500 euroa ja yli 51-vuotiailla 20 000 euroa.
Tämän rajan ylittävä omaisuus on käytettävä elämiseen ennen kuin tuki astuu voimaan. Itse käytetty asunto, kohtuullinen auto sekä viranomaisen tunnustamat eläkesäästöt säilyvät edelleen suojattuina.
Saksan sosiaalijärjestöt ovat varoittaneet, että uudistus voi vaikuttaa kielteisesti ihmisiin, jotka tarvitsevat tukea vain väliaikaisesti esimerkiksi työpaikan menetyksen, sairauden tai eron yhteydessä.
Tagesschau-media kertoo uudistuksen jakaneen mielipiteitä jyrkästi. Kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) hallitus pitää sitä välttämättömänä suunnanmuutoksena, mutta vihreät ja vasemmistopuolue Die Linke ovat nähneet sen paluuna aiemman Hartz-IV-järjestelmän tiukkaan linjaan.
Vuokrasuoja heikkenee
Kolmas oikeus liittyy asumiskustannuksiin. Aiemmin työttömyyskorvauksen saajan vuokra hyväksyttiin täysimääräisesti ensimmäisen vuoden ajan, vaikka se ylittäisi paikallisen kohtuullisuusrajan.
Heinäkuusta alkaen vuokrat tarkistetaan ensimmäisestä päivästä alkaen, ja korkeat vuokrat voivat johtaa niin sanottuun kustannusten alentamismenettelyyn. Etuuden saaja voi joutua muuttamaan halvempaan asuntoon tai maksamaan erotuksen omasta perusrahastaan.
Lisäksi sanktiot tiukkenevat. Kolme poissaoloa tapaamisista työvoimatoimiston kanssa voi johtaa koko perusrahan menettämiseen ja jopa asumiskustannusten korvausten loppumiseen. Tämä tosin edellyttää portaittaista menettelyä, jonka viimeisenä seurauksena oikeus etuuteen voi raueta tavoittamattomuuden vuoksi.
Saksan uudistus on osa laajempaa eurooppalaista linjanmuutosta. Verkkouutisten selvityksen mukaan Suomen sosiaaliturva on Euroopan keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, mutta tukien kattavuus on yleisesti laajempi kuin monessa muussa maassa.
Suomessa on käynnissä sosiaaliturvauudistus. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla on otettu käyttöön uusi yleistuki, joka korvasi toukokuun alusta lähtien työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.
Toimeentulotuen uudistuksen myötä perusosaa voidaan jatkossa leikata jopa puoleen, jos hakija kieltäytyy työnhakuvelvoitteista. Alentamista ei tehdä, jos se vaarantaisi välttämättömän toimeentulon tai olisi muuten kohtuutonta.
Saksan mallissa sanktiot voivat tietyissä tilanteissa ulottua Suomen toimeentulotuen perusosan alentamista pidemmälle, sillä kolmen peräkkäisen tapaamispoissaolon jälkeen etuusoikeus voi viime kädessä raueta myös asumiskulujen osalta.