Keskiluokan halu maksaa veroja uhkaa heikentyä Suomessa, jos kasvaville maksuille saa entistä vähemmän vastinetta. Näin arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas Iltalehden kolumnissaan.
Kullas nostaa esimerkiksi SDP:n veroesitykset. Hänen mukaansa puolue nostaisi ruuan arvonlisäveron 13,5 prosentista 14 prosenttiin ja yleisen arvonlisäveron 25,5 prosentista 26 prosenttiin.
Puolue kiristäisi hänen mukaansa myös pääomatulojen ja ansiotulojen verotusta. Työn verotus kiristyisi etenkin yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.
Kullas huomauttaa, että tähän tuloluokkaan kuuluu myynti- ja projektipäälliköiden lisäksi esimerkiksi erikoissairaanhoitajia ja kuorma-autonkuljettajia. Hän korostaa, että kyse on tavallisista keskituloisista suomalaisista.
Hoivan ja koulutuksen maksut haastavat palvelulupauksen
Vihreiden Atte Harjanne on yhdessä Satu Pulkkisen kanssa ehdottanut vanhuksen omaisuuden käyttämistä hoivalaskuihin. Kullaksen mukaan ajatus perinnöksi jäävään omaisuuteen puuttumisesta suututtaa monia.
Kullas viittaa myös ekonomistien näkemykseen, jonka mukaan korkeakoulutuksesta hyötyvien olisi perusteltua osallistua sen kustannuksiin. Hän muistuttaa maksuttoman koulutuksen olevan hyvinvointiyhteiskunnan peruslupaus.
– Miten käy keskiluokan halulle luovuttaa yhä suurempi osa palkastaan yhteiseen kassaan, kun vastineeksi he saavat yhä vähemmän? Kullas kysyy.
Suomen vastakohdaksi Kullas nostaa Ruotsin, jossa hallitus on hänen mukaansa keventänyt bensiinin energiaverotusta ja puolittanut ruuan arvonlisäveron kuuteen prosenttiin.
Ruotsin vahva julkinen talous antaa Kullaksen mukaan varaa vaalilupauksiin. Suomessa viesti keskiluokalle on hänen mielestään päinvastainen: palkasta jäisi vähemmän käteen.
Tuleva hallitus joutuu Kullaksen mukaan vaalituloksesta riippumatta sovittamaan yhteen suuren julkisen velan ja hyvinvointiyhteiskunnan perinteiset lupaukset.