Emeritusprofessori: Yo-kirjoituksista luopuminen ei ratkaise mitään

Jukka Kekkosen mukaan pääsykokeet tulisi palauttaa hakupainealoille.
Emeritusprofessori peräänkuuluttaa tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa koulutuspolitiikassa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Emeritusprofessori peräänkuuluttaa tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa koulutuspolitiikassa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Emeritusprofessori Jukka Kekkonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että viime aikojen keskustelu ylioppilaskirjoituksista luopumisesta on ollut liian yksioikoista.

Kekkosen mukaan on selvää, että Suomen koulutusjärjestelmässä on useita ongelmia. Niiden ratkaisu vaatisi hänen mukaansa pitkäjänteisiä ratkaisuja. Nopeiksi korjausliikkeiksi Kekkonen ehdottaa pääsykokeiden palauttamista hakupainealoille sekä todistusvalinnan pisteytyksen muuttamista.

– Pääsykokeet olisi palautettava etenkin niin sanotuille hakupainealoille ja ylioppilaskirjoitusten pisteytystä olisi muutettava ainakin siten, että pitkän matematiikan ylivalta poistetaan, hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa ylioppilaskirjoitusten lopettaminen ei poistaisi Suomen koulutusjärjestelmän perusongelmia.

– Tarvitsemme laajan ja riittävän monitieteisen kokonaisarvion koulutuspolitiikan kiistattomista ongelmista, Kekkonen kirjoittaa.

Kekkosen mukaan tosiasia on, että suomalaisen koulutuspolitiikan tulokset ovat huonontuneet 2010-luvulta lähtien huomattavasti. Erityisen huolissaan hän on koululaisten ja opiskelijoiden pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä.

Hän kritisoi ylioppilastodistuksen painottamista korkeakouluihin hakemisessa, mikä tekee hänen mukaansa lukiosta nelivuotisen pääsykokeen.

– Kilpailu on siirtynyt yhä nuorempiin ikäluokkiin ja myös maksullinen kurssitus kukoistaa yhä nuoremmille suunnattuna, Kekkonen kirjoittaa.

Laaja-alainen tutkimus on Kekkosen mukaan tarpeen koulutusjärjestelmän ongelmien juurisyiden tunnistamiseksi. Hänen mukaansa myös uutta tutkimusta tarvitaan.

– Nyt tilanne on paradoksaalisesti sellainen, että politiikkaa on pitkään harjoitettu ilman vahvaa tutkimusperusteisuutta. Tilastoilla operoiminen on tärkeää ja siihen nojatuvat selvitykset ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä, sanoo Kekkonen.

Tuoreen analyysin mukaan lukio ja ammatillinen koulutus näyttäytyvät suomalaisessa mediassa hyvin eri tavoin.
Mainos