Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin ukkoskaudella eli touko-syyskuussa noin 157 000 maasalamaa. Määrä on lähes viidesosan suurempi kuin vuosien 1960‒2021 keskiarvo, joka on noin 132 000 maasalamaa.
Ukkosia esiintyi runsaasti varsinkin elokuussa, jolloin Suomessa paikannettiin lähes 87 000 maasalamaa. Tämä rikkoi mittaushistorian eli vuosien 1960‒2021 elokuun ennätyksen ja oli lähes kolminkertainen määrä elokuun keskiarvoon nähden.
Elokuussa on havaittu yli 80 000 maasalamaa aikaisemmin vain kahdesti, vuosina 1972 ja 1973. Edellinen elokuun ennätys oli vuodelta 1972, jolloin havaittiin 85 000 maasalamaa.
Elokuun ennätykseen vaikutti erityisesti kaksi hyvin rajua ukkospäivää: 17. elokuuta Suomessa havaittiin 22 000 maasalamaa ja 19. elokuuta jopa 34 000 maasalamaa. Näistä jälkimmäinen on suurin vuorokaudessa havaittu salamamäärä koko 2000-luvulla.
– Yli 20 000 maasalaman vuorokausia esiintyy Suomessa keskimäärin vain kerran kahdessa vuodessa, havainnollistaa tutkija Meri Virman elokuun korkeita salamamääriä Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian päiväkohtainen ennätys on 40 000 maasalamaa.
Elokuu oli suuressa osassa Suomea poikkeuksellisen ja paikoin jopa ennätyksellisen lämmin, mikä todennäköisesti vaikutti elokuun salamaennätyksen rikkoutumiseen. Lämmin ja kostea ilma mahdollisti rajujenkin ukkosten esiintymisen suhteellisen myöhään tänä kesänä.
Kesä-heinäkuussa ukkosti elokuuta vähemmän. Kesäkuussa havaittiin 19 000 maasalamaa, mikä on vain reilu puolet keskimääräisestä (34 000). Heinäkuussa paikannettiin noin 50 000 maasalamaa, mikä on hieman vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin (57 000).
Ukkoskauden aikana ukkosia esiintyi koko Suomen alueella. Rajuja ukkosia esiintyi erityisesti laajoilla alueilla Suomen länsi- ja itäosissa sekä Lapissa. Eteläisessä Suomessa ja aivan Lapin pohjoisosissa salamointi jäi vähäisemmäksi.
– Kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden alueella salamoita kertyi runsaasti nimenomaan Suomessa, sanoo tutkija Antti Mäkelä.
