Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan erityisesti Suomen julkisen talouden tilasta. Järjestöjen mielestä seuraavan hallituksen pitää tehdä päätökset, joilla avoimelle sektorille voi syntyä henkilötyövuosina mitattuna 100 000 työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä.
Julkisen talouden velkaantuminen halutaan saada loppumaan, jonka vuoksi julkisten menojen karsinta on aloitettava. Järjestöt vaativat, että tuleva hallitus tarkastelee kriittisesti erityisesti 2000-luvulla voimaantulleita, julkisia menoja lisänneitä etuus- ja palvelu-uudistuksia.
Järjestöt esittävät, että yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä ja ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.
– On varmistettava, että yritysten toimintaympäristö pysyy ennakoitavana ja vakaana. Se tuo mukanaan investointeja, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia, järjestöt linjaavat.
Järjestöt peräänkuuluttavat, että paikallinen sopiminen on ensi kaudella mahdollistettava kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai onko siellä luottamushenkilöä.
Tämä edellyttää muun muassa, että lainsäädännöstä poistetaan toisin sopimisen kiellot, joita on eri laeissa yli 50 kappaletta.
– Paikallisen sopimisen on oltava mahdollista kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, ovatko yritys ja työntekijät järjestäytyneitä liittoon vai eivät. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä lainsäädäntömuutoksilla ensi hallituskaudella, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
– Kun yrityksiltä kysytään, mitä verotuksessa pitäisi tehdä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi, yritykset nostavat palkan verotuksen alentamisen. Kireä työn verotus heikentää kannustimia työntekoon ja nostaa hintoja koko taloudessa. Työn verotuksen alentaminen on prioriteetti, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
– Yritykset, jotka työllistävät ja joilla on mahdollisuus investoida pitävät Suomen horjuvaa taloutta pystyssä. Niille on löydyttävä osaavia työntekijöitä. Suomalaisten työntekijöiden lisäksi ulkomailta pitää houkutella vuosittain noin 20 000 työntekijää. Lupakäsittelyyn saa kulua korkeintaan kuukausi, erikoisosaajilla viikko, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
Järjestöt vaativat myös, että työrauhalainsäädäntöä on uudistettava. Vuonna 1946 säädetty työrauhalainsäädäntö on järjestöjen mukaan auttamatta vanhentunut, eikä se vastaa nykypäivää ja sen haasteita.
– Emme ole kieltämässä oikeutta lakkoihin. Tavoittelemme vain kilpailijamaittemme tasoa työrauhassa, emme enempää, toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta toteaa.
