Kokoomuksen varapuheenjohtajan, eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsenen Elina Valtosen mielestä Nato-jäsenyys mahdollistaa myös yhä syvemmän eurooppalaisen turvallisuusajattelun.
– Ulkoasianvaliokunnan mietintö luo pohjan Suomen uudelle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Valtonen kuitenkin huomauttaa, että keskustelua Suomen roolista osana puolustusliittoa, Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä tarvitaan tulevina vuosina, hän sanoo.
Valtonen toteaa, että kun Nato-jäsenyys on ratifioitu, on käynnistettävä keskustelu, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomi harjoittaa Nato-maana.
– On luontevaa, että päivitetty linja kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, hän sanoo.
– Suomen on haettava Naton jäsenyyttä ilman erityisiä ennakkoehtoja. Muidenkin uusien jäsenmaiden liittymisasiakirjat ovat olleet lyhyitä, teknisiä ja määrämuotoisia. Suomen osalta on noudatettava samaa mallia, jotta jäsenyysprosessi on mahdollisimman ripeä, Valtonen jatkaa
Valtosen korostaa, että Suomen aktiiviselle ulkopolitiikalle on kasvava tarve Venäjän hyökkäyssodan myötä. Venäjän piittaamattomuus kansainvälisen oikeuden säännöistä uhkaa murentaa monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.
– Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö on Suomen kaltaisen pienen maan etu. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkossakin korostettava vakauden ja turvallisuuden lisäksi myös ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista, Valtonen sanoo.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuuluminen samaan liittokuntaan tarjoaa Valtosen mukaan uusia mahdollisuuksia Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiselle ja pohjoismaisen arvopohjan mukaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämiselle. Suomen ja Ruotsin liittyminen
– Natoon mahdollistaa myös Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämisen eri tavalla kuin aikaisemmin.
