Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen antaa sekä ruusuja että risuja hallituksen kehysriihen veropaketista.

Hallituksen kehysriihen ansiotuloihin tekemät jäädytykset nostavat ylimpien tuloluokkien verotusta 0,1-0,2 prosenttiyksikköä. Euroissa tämä tarkoittaa 230-330 euron pudotusta vuosituloissa, osoittavat Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat.

Hallitus päätti kehysriihessä, että ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään ensi vuonna tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta.

Käytännössä verotus kiristyy hieman 8000 euron verotettavien kuukausitulojen jälkeen. Toinen kiristys tapahtuu 14000 euron verotettavien kuukausitulojen jälkeen.

– Vaikutus ei ole kauhean mittava tai dramaattinen. Sen kiristävä vaikutus euroina on yhteensä 60 miljoonaa euroa. Tämä oli kehysriihen ainoa päätös, joka menee yleisesti ansiotuloverotukseen kiristävänä, Lehtinen kommentoi Verkkouutisille.

Veronmaksajien laskelmassa indeksitarkistuksen suuruudeksi on oletettu 3,3 prosenttia.

Hallitusohjelman mukaisesti solidaarisuusveron alaraja nostettiin tämän vuoden alussa 150000 euron verotettaviin vuosituloihin. Solidaarisuusvero on kahden prosenttiyksikön lisäporras.

4000 euron eläkkeisiin suurin vaikutus

Kehysriihessä päätetty eläketulon vähennys iskee kovimmin 4000 euroa kuussa eläkettä saaviin. Tällä eläketasolla verotus kiristyy 1,1 prosenttiyksikköä. Euroissa tämä tarkoittaa noin 500 euroa vuodessa, osoittavat Veronmaksajien laskelmat.

– Tämä on vähän kuin uusi raippakiristys. Sinne jäi vanha raippavero, mikä alkaa 47000 euron tuloista ylöspäin. Vähennystä leikkaamalla kohdistetaan tietylle tuloalueelle kiristys, ja se ei mene tasapuolisesti. Jossain kohdassa se on 500 euroa ja jossain kohtaa ei juuri mitään, Lehtinen muistuttaa.

Pienituloisia eläkeläisiä vähennys ei koske, koska takuueläke on verovapaata tuloa. Sen suuruus on noin 1000 euroa kuussa. Suurituloisessa päässä on eläketulon lisävero, Lehtisen sanoin niin sanottu raippavero, joka on 5,85 prosenttia yli 47000 euron tuloista. Suurituloisempien eläkeläisten lisäveroon ei kosketa, joten esimerkiksi 5000 kuukausieläkkeisiin ei nyt tule veronkiristyksiä.

– Alun perin suunniteltiin indeksikorotusten leikkaamista. Indeksikorotus olisi mennyt kautta linjan. Nyt sen sijaan tehtiin aika iso 150 miljoonan euro toimi tietyillä eläketasoilla, joka ei ole nyt yhtään tasapuolinen. Sen takia olen käyttänyt termiä tuplaraippavero: eli uudenlainen vähennyksen leikkauksen kautta tehty raippavero tulee vanhan raippaveron rinnalle. Itse en pidä tätä onnistuneena enkä tasapuolisena ratkaisuna. Kehysriihen ratkaisuista tämä on rakenteellisesti vähiten perusteltu, Lehtine arvioi.

Alvin iso nosto yllätti

1,5 prosenttiyksikön kertakorotus arvonlisäveroon oli myös Lehtiselle yllätys. Yleinen arvonlisäverokanta nousee tiettävästi jo 1. syyskuuta alkaen 25,5 prosenttiin.

– Mielestäni olisi pitänyt jarruttaa 25 prosentin kohdalla. Pohjoismaissa yleinen alv-kanta on 25. EU:ssa vain Unkarissa on korkeampi kanta. Miljardin euron kiristys on myös mittava. Alvin korotus on vähän epäluontevan korkea, joka ei ole paras mahdollinen näin mittavana. Monilla yrittäjillä voi olla vaikeuksia siirtää sitä hintoihin ja asiakkaille. Osalle pienyrittäjistä tämä voi aiheuttaa merkittäviä haasteita, Lehtinen arvioi.

Lehtisen mukaan kehysriihen veropaketissa myönteistä on, että pääpaino on kulutus- ja haittaveroissa yrittämisen ja työn verotuksen sijaan.

Arvonlisäverojen noston vaikutuksia on Lehtisen mukaan tutkittu paljon maailmalla ja tulokset ovat selvät.

– Pääsääntö on, että korotukset menevät tosi kattavasti läpi hintoihin ja alennukset eivät. Odotan, että tämä nosto menee varsin kattavasti hintatasoon.

Veronmaksajat on arvioinut, että arvonlisäveron korotuksen yleinen inflaatiovaikutus on 0,6 prosenttiyksikköä.

Hallitus päätti kehysriihessä kaikkiaan noin 1,4 miljardin euron veronkiristyksistä.