Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä keinona puuttua eläinten kaltoinkohteluun.
Esityksen mukaan eläintenpitokielto olisi jatkossa pääsääntöisesti määrättävä perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Samalla kieltojen vähimmäiskestoja pidennettäisiin ja kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita nykyistä ankarampi rangaistus.
Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän eläintenpitokiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta kielto olisi määrättävä vähintään viideksi vuodeksi.
– Jos ihminen pahoinpitelee, laiminlyö tai kohtelee eläintä muutoin julmasti, seurauksien pitää olla tuntuvia. On täysin oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.
Kiellon rikkomisesta voisi saada vankeutta
Petteri Orpon (kok.) hallitus antoi eläintenpitokieltoja koskevan esityksen eduskunnalle elokuussa. Oikeusministeriön mukaan eläintenpitokieltoja määrätään nykyisin vain noin 50–60 prosentissa perusmuotoisista eläinsuojelurikoksista, vaikka kiellon määräämisen on jo nykyisen lain perusteella tarkoitettu olevan pääsääntö.
Uudistuksessa eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös siirrettäisiin rikoslakiin. Enimmäisrangaistus nousisi sakosta vuoteen vankeutta.
Sarkomaan mukaan eläintenpitokielto ei saa jäädä muodolliseksi seuraamukseksi.
– Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänellä ei yksinkertaisesti kuulu olla eläintä, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan tiedotteen mukaan myös kieltojen valvontaa vahvistettaisiin. Eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä kotietsintä olisi tietyissä tilanteissa mahdollinen, mikä helpottaisi erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa.
– Eläintenpitokiellolla ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei pysty valvomaan, noudatetaanko sitä. Siksi viranomaisilla pitää olla myös todelliset keinot puuttua kiellon rikkomiseen, Sarkomaa sanoo.
Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi mahdollisuus eläintenpitokiellon muuttamiseen tai kumoamiseen, jos vaaraa uudesta eläimiin kohdistuvasta rikoksesta tai eläinten hyvinvoinnin vaarantamisesta ei enää perustellusti katsottaisi olevan.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027.